Puheenaihe: Ei pilvenpiirtäjiä Tampereelle!

Tampere on pienehkö kaupunki kaukana pohjoisessa. Seuraavassa on kuusi syytä, miksi täällä ei ole syytä pilvenpiirtäjiin.

1 Rakennettava talo pitää saada täyteen käyttäjiä sen valmistuessa. Tamperelaisten rakennuttajien käsityksen mukaan rakennettavan asuintalon koko on noin 3 000 neliömetriä, harvoin yli 4 000 neliötä. Tämä tarkoittaa yhden portaan talona noin kahdeksaa kerrosta. Korkeampaa tornitaloa ei voi rakentaa vaiheittain.

NCC-yhtiöt pyrkivät ratkaisemaan ongelman suunnittelemalla Tampereen ratapihan päälle 15–22-kerroksisia taloja, joissa alimmat kerrokset ovat toimisto- ja liiketilaa ja ylimmät asuntoja. Tämä onnistuu kuitenkin vain todella hyvällä paikalla. Toimistokerroksen alan pitäisi olla mielellään 1 000 neliömetriä ja kerralla rakennettavan talon koko enintään 6 000 neliömetriä.

2 Esimerkiksi 16-kerroksinen talo on noin 15–20 prosenttia kalliimpi rakentaa vuokrattavaa tai myytävää neliötä kohti kuin kahdeksankerroksinen talo. Tätä korkeammissa taloissa vaaditaan paloturvallisuuden takia pääsy kustakin huoneistosta kahteen erilliseen poistumisportaikkoon.

Talon runkorakenteiden täytyy olla alakerroksissa vahvemmat, ja tuulisuuden takia julkisivun vedeneristävyyden tulee olla parempi. Portaiden, hissien ja muiden pystysuorien kuilujen ympärillä pitää olla riittävästi hyötytilaa. Suomen korkeimman asuintalon, 26-kerroksisen Vuosaaren Cirruksen, yhden kerroksen ala on yli 500 neliötä ja Merihaan asuintornien yli 800 neliötä.

Rakennusten rungon paksuus suhteessa korkeuteen saa ne näyttämään enemmän möhkäleiltä kuin hoikilta pilvenpiirtäjiltä tai kirkontorneilta. Hyvän kuvan tästä saa, kun käy Tallinnassa.

Tampereen asemalle on jo kymmenen vuotta suunniteltu tornihotellia. Vuonna 2002 hyväksytyn asemakaavan mukaan siitä piti tulla ylöspäin kapeneva hoikka torni, jonka ylimmissä kerroksissa oli vain kahdeksan hotellihuonetta. Vajaa vuosi sitten myönnetyssä rakennusluvassa on edelleen 25 kerrosta. Hotelliketju Sokotelin toimitusjohtaja Tapio Satan mukaan ”torni ei kapene ylöspäin vaan on enemmän tasamuotoinen, ja sillä on suora vaikutus kannattavuuteen. Huoneita on kaikissa kerroksissa 13–14.” Tornista tuleekin siis tasapaksu pötkylä.

3 Me suomalaiset asumme pohjoisempana kuin mikään muu yli miljoonan ihmisen kansakunta. Ihaillemme pilvenpiirtäjiä Hongkongissa tai New Yorkissa. Edellinen on meitä 4 400 ja jälkimmäinenkin 2 200 kilometriä etelämpänä. Molemmissa hakeudutaan suurimman osan vuotta varjoon, mutta meillä koko vuoden aurinkoon ja lämpöön. Lontookin on jo 1000 kilometriä meitä etelämpänä.

New Yorkissa aurinko on kello 12 talvipäivän seisauksena 26 astetta korkealla; Tampereella se on samaan aikaan vain viisi astetta korkealla ja nousee tuskin taivaanrannan puiden latvojen yli. Korkeat rakennukset aiheuttavat meidän oloissa suurimman osan vuotta varsin pitkät ja kylmät varjot.

4 Tuulet törmäävät ympäristöään korkeampiin rakennuksiin ja aiheuttavat rakennusten ympärille pyörteitä. Varjoisuuden ja tuulisuuden takia rakennusten juurella voi olla varsin epämiellyttävää. Helsingin Merihaan tornitalojen pihoilla pienilmasto on selvästi tuulisempi kuin lähempänä avomerta sijaitsevalla Katajanokan 4–5-kerroksisella asuntoalueella.

5 Maailmalla esimerkiksi ravintolat sijoittuvat usein vanhoihin, matalasti rakennettuihin kaupunginosiin. Niissä ihmiset viihtyvät. Meitä lähellä Tallinnan vanha kaupunki on hyvä esimerkki. Kööpenhaminan keskusta eli kävelykatu Ströget ja ravintolakatu Nyhavn on toinen. Matalassa tiiviissä kaupunkirakenteessa talot, toiminnot ja näkymät vaihtuvat tiheään, mikä tekee ympäristöstä mielenkiintoisen kävellä. Niissä on myös hyvä pienilmasto. Korkeat tornitalot vaativat tilaa. Niiden ympärillä jalankulkuympäristö on harvoin vaihteleva ja viihtyisä.

6 Suomi on suhteellisen tasainen, suurelta osalta metsän peittämä maa. Suomalaiset pitävät puista. Metsän ja puiden korkuinen rakentaminen sopii hyvin suomalaiseen maisemaan. Monet maailman suurkaupungit sijaitsevat vuorten juurella. Niissä korkeatkin tornitalot istuvat hyvin vuorten hallitsemaan maisemaan.

+1 Tampereelle ei koskaan tule miljoonaa asukasta. Edes tilan puutteen takia meillä ei ole tarvetta rakentaa yli kahdeksaa kerrosta kuin harvoissa poikkeustapauksissa. Uusiin hotelleihin halutaan vähintään 200 huonetta. Tästä syystä niiden osalta korkeampi rakentaminen voi olla perusteltua.

Kun ylikorkeita taloja halutaan rakentaa, pitää tarkkaan katsoa, etteivät ne varjosta kohtuuttomasti ympäristöään. Keskustassa Näsijärven ranta voisi olla mahdollinen varjojen osuessa vain Näsijärvelle. Toisaalta pohjoistuulisena syys- tai talvipäivänä ilmasto niiden ympärillä ei olisi kovin miellyttävä.

Mikko Järvi

Kirjoittaja on kaupunkisuunnittelija ja eläkkeellä oleva Tampereen kaupungin arkkitehti

Ota kantaa: Kannattaako Tampereelle rakentaa pilvenpiirtäjiä ja jos, niin minne?