Puheenaihe: Parkano, liity Manseen!
Helsingin paikallislehteä lukiessa saa kuvan, että siellä suurin ongelma on sijoittaa Guggenheim-museo valtion eli meidän rahoillamme.
Maalikylän miehet miettivät, että se mahtuisi Katajanokalle Tallinnan kaljanrahtaajien ihmeteltäväksi, vain 140 miljoonalla eurolla ja noin 4–20 miljoonan euron vuosittaisilla kuluilla. Siitä on jo maksettu pari miljoonaa kynnysrahaa Guggenheimin suunnittelijoille.
Eihän sitä Helsinkiin pidä rakentaa, ainakaan sen takia, että kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sanoo Helsingin tarvitsevan ”kivoja juttuja”. Eikö M usiikkitalossa ollut tarpeeksi?
Guggenheim pitää tehdä sinne, missä on tilaa ja suomalainen luonto huumaavimmillaan. Sen pitää olla elämys kaikille aisteille. Sellainen paikka on Parkanossa, Kaitojenvetten vanhassa luonnonmetsässä, rautatieaseman vieressä.
Akseli Gallen-Kallela haki väkevimmät innoituksensa Ruovedeltä ja Kuusamon takaa Paanajärveltä, jossa hän asui ja maalasi isoisäni Janne Rajalan kotitalossa. Nyt Akselin jälkeläinen hyysää Helsinkiä.
Jos kiireiset urbaanit eivät uskalla tulla junalla parissa tunnissa voimaannuttavaan ja mieltä tervehdyttävään ikimetsään, tehtäköön heille Helsingin asemalle katsottavaksi jättiscreeni. Valokuitu uudelle museolle on jo tehty. Parkanossa kävijät saavat raikasta pohjavettäkin, Päijänteen kloorivellin sijaan.
Tehdään puusta
Olen varma, että Guggenheim rakennettaisiin Parkanoon 100 miljoonaa euroa halvemmalla kuin Helsinkiin. Ehdotan, että se tehdään puurakenteisena, luontoa kunnioittaen.
Kun ihminen hakee sokkivaikutusta kontrasteista, pääsalin muoto voi mukailla maamiinaa. Mallin voi hakea rautatiaseman itäpuolelta purettavalta pioneerivarikolta. Sen harjuille sijoitettava teollisuus helpottanee metsäpelkoisten tuskaa.
Ajatelkaapa, nuijasodan reitille sodan kauhuja peilaava näyttely, Marskin ja Oppenheimerin maailmat elokuvineen ja Pablo Picasson Guernica lainaksi Madridista. Esimerkiksi.
Parkanossa valtiolla on 177 neliökilometriä lähes rakentamatonta maata, kubistiselta rautatieasemalta itään Ylöjärven/Kurun Aurejärveen ja lännessä Karvian rajalle. Aseman länsipuolella Kaidoillavesillä on neliökilometreittäin valtion rakentamatonta aluetta ja yli satavuotiasta suojeltua metsää rantoineen maailman tappiin asti.
Henkilöliikenne siirtyy lähivuosikymmeninä kumipyöriltä raiteille, sillä sähköautojen tulo vaatii koko sähkörunkoverkon rakentamisen uudelleen. Jos kaikki lataavat sähköautojaan, verkon kapasiteetti ei riitä.
Nyt Tampereen keskeltä Parkanoon pääsee 38 minuutissa, nopeammin kuin Ylöjärvelle tai Kangasalle ruuhka-aikana. Arvaan, että pääradalle Helsingistä Seinäjoelle tehdään toinen raide helpottamaan ruuhkaa.
Ymmärrän, että kiireisille ja rikkaille vieraille juna on liian hidas.
Pirkkalan lentoasemalta pääsee autolla tunnissa Parkanoon ja kolmostien kasvettua kolmikaistaiseksi nopeamminkin. Matkalla vieraat näkevät upean maaseudun ja täyttävät Ikaalisten kylpylän. Mutta, Parkanossa on jo lentokenttä, jota vähän laajentamalla taksikoneet pyrähtävät paikalle nopeasti, museolle pysäköivistä koptereista puhumattakaan. Yksi Parkanon kauppakeskuksen järvirantaan rakennettavista kerrostaloista voi olla hotelli.
Hynttyyt yhteen
Parkanon hartiat ovat liian kapeat, väki mahtuisi Hervannan puolikkaaseen. Kunta puuhaa liitosta Kankaanpään kanssa, mutta mitä toisesta kylästä on apua isoissa asioissa?
Tampereesta tulee Pirkanmaan suurkunta, jonka raja on Parkanon kupeessa. Parkanon kannattaa liittyä pilottina heti Tampereeseen, sillä edistys tulee raidetta pitkin.
Jos nuoret haluavat asua Tampereen torneissa, missään niin lähellä kuin Tampereen Parkanossa ei ole yhtä helposti saavutettavia työpaikkoja, eikä vastaavia teollisten yritysten laajentamismahdollisuuksia.
Porin satamaan on suora tie, vähän yli tunnin ajon päässä.
Riittäisikö Tampere Guggenheimille?
Ota kantaa! Kannatatko kuntaliitosideaa?
Kaitojen Vetten rannat on Natura-aluetta ja sinne ei taatusti rakenneta mitään.
Ilmoita asiaton kommentti