Puheenaihe: Hämeensillan patsaat nostettava korkeille jalustoille?

Turusta kuuluu kummia. Toimittaja, kirjailija, ”Förin äijä” Markku Heikkilä paljastaa, että Tampereen Hämeensillan patsaat on asennettu väärin!

Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen tarkoitti Pirkkalaisveistokset alun perin 3–4 metriä korkeille jalustoille. Siksi hän myös teki ne mittasuhteiltaan erikoisen näköisiksi. Patsaiden ylävartalot ja päät näyttävät nyt suhteettoman kookkailta. Jos niitä katsoisi alaviistosta niiden seistessä oikeankokoisilla jalustoilla olisi näkymä luonnollisempi.

Heikkilän tämänvuotisessa Uutissi Turust -kirjasessa käytetään lähteenä isännöitsijä Esa Ronkamoa. Hän kuuli aikoinaan Aaltosen läheiseltä, vuonna 1994 kuolleelta Viljo Rannalta, että turkulainen taiteilija tuhahti kerran ”tamperelaisten pettäneen” hänet.

Tiivistetysti kyse on tästä: Pronssipatsaiden talousarvio petti pahan kerran. Niihin käytettiin suomalaista Outokummun kuparia, vaikka ulkomainen olisi tullut halvemmaksi. Myös yleinen taloustilanne kääntyi tuolloin 1920-luvun lopulla huonoksi New Yorkin pörssiromahduksen jäljiltä.

Kaiken päälle höyrylaiva Kurun uppoaminen kolmisen viikkoa ennen suunniteltuja paljastajaisia aiheutti sellaisen surun, että Hämeensillan viralliset avajaisetkin jätettiin pitämättä. Tampereen kaupungin 150-vuotisjuhlinta lokakuun alussa jäi kaikkiaankin vähiin.

Suru ja säästöt veivät näin patsailta jalustat.

Toisaalta tiedetään, että Aaltosta vaivasi myös aikapula. Sen on päätelty johtaneen lopputulokseen, jossa patsaista vain Suomen neito ja Eränkävijä olivat lopputuloksina tekijäänsä tyydyttävät. Muissa kahdessa etenkin yläpainotteisuus korostuu.

Tosin sittemmin kirjailijana mainetta niittänyt Aamulehden toimittaja Jarno Pennanen selitti ilmiön kritiikissään parhain päin: ”Yläruumiin paisutus on niissä yhteinen nerokas keino yhdistää liikerytmiin monumentaalinen vaikutus.

Kysymme nyt tamperelaisilta ja muilta pirkanmaalaisilta kuvakäsitellyn avulla, pitääkö patsaita korottaa. Samalla sopii ottaa kantaa siihen, pitäisikö kahden veistoksen nimetkin palauttaa alkuperäisiksi. Ainakin Aamulehti käytti vuonna 1929 Suomen neidosta nimeä Suomen nainen ja Kauppiaasta versiota Kauppamies.

Fakta: Hämeensillan pirkkalaisveistokset

Suomen neito, Eränkävijä, Veronkantaja ja Kauppias asetettiin paikoilleen 25. syyskuuta 1929.

Patsaat veisti Wäinö Aaltonen vuosina 1927–29.

Materiaalina pronssi, korkeus noin 450 senttiä.

Rahat teoksia varten lahjoitti Tampereen kaupungille kauppaneuvos Rafael Haarla.

Patsaiden aiheena ovat 1200–1500-lukujen pirkkalaiset, mutta niiden tyyli korostaa valmistumisensa aikakauden kansallisen itsetunnon nousua ja atleettisia ihanteita.

Ota kantaa: Pitäisikö Hämeensillan patsaat nostaa ylemmäs?