Puheenaihe: Pirkanmaalla tulevaisuudessa vain 8 kuntaa?

Suur-Tampereen syntyminen on enää ajan kysymys. Tampere ja naapurikunnat kinastelevat yhtä piikikkäästi mutta samalla sydämellisesti kuin hopeahääpäivän kauan sitten ohittanut aviopari.

Kun kuntauudistuksesta keskusteltiin it-palveluyritys Logican ja Aamulehden järjestämässä paneelissa, höyryjä päästeltiin välillä oikein kunnolla.

Tampereen pormestari Timo P. Nieminen näki, että Pirkanmaalle jää kahdeksan kuntaa. Vähempikin käy. Viidestä naapurikuntia johtavasta virkailijasta yksikään ei tuntunut lämpenevän visiolle, vaikka Nieminen lupasi, että Tampere elää ja rakastaa uusienkin asukkaiden kanssa.

Ylöjärven kaupunginjohtaja Pentti Sivunen keräsi kuitenkin laajimmat sympatiat ryhtymällä pohtimaan avoimesti, mikä olisi uuden Tampereen tapa toimia. Hän sanoi, että palvelutuotanto voi toimia parhaiten 30 000 – 50 000:n asukkaan yksiköissä. Silloin on vielä mahdollista demokratialla ohjata arjen toimia.

Liian pientä vai isoa?

Siis jos naapurit ovatkin liian pieniä, on Tampere tavallaan liian iso. Pitääkin liitosten lisäksi pilkkoa.

Nyt keskustelu on kohdistunut liikaa siihen, miten työssäkäyntialueista tehdään kuntia. Yhä useampi asiantuntija on huomauttanut, että kuntarajoissa on kyse palvelujen järjestämisestä eikä siitä, kuinka kaukaa väki käy leipänsä ansaitsemassa.

Kuntauudistukseen keskiöön valtiosihteeriksi hypännyt tamperelainen Anna-Kaisa Ikonen oli myös huomannut kritiikin. Hän kertoikin seminaarin aluksi, että myös muusta asioinnista voi ottaa oppia, eikä työssäkäyntialue ole ainoa tekijä kuntarakennetta mietittäessä.

Ikosella oli myös uutinen Aamulehden auditorioon kutsutulle kuntaväelle: hallitus asettaa lähiviikkoina työryhmän selvittämään, mitkä ovat kuntien tehtävät.

Tieto oli ilmeisen tervetullut kuntajohtajille, jotka yrittävät ratkoa, miten lisääntyvät velvoitteet hoidetaan kulujen kasvaessa väestön ikääntymisen takia. Nyt on ehkä aukeamassa tie päästä joistain töistä eroonkin.

Mistä lähidemokratiaa?

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen nosti esiin pari konkreettista lähidemokratian ideaa kuntien kasvaessa. Ruotsissa kuntavaaleissakin toimii vaalipiirijako. Sellaisen toteuttaminen takaisi, että poistuvistakin kunnista tulisi edustajia uuden suurkunnan päätöselimiin.

Kietäväinen myös peräänkuulutti keskustelua julkisen vallan tehtävistä sekä hahmotteli uudenlaisia piirikuntia sinne, missä ei synny hallitusohjelman linjaamalla tavalla ”vahvoja peruskuntia”.

Lisäksi kuntaliiton vaatimuslistalta löytyivät parlamentaarisen kuntalakikomitean perustaminen sekä mahdollisesti suorilla vaaleilla valittavat kunnanosavaltuustot.

Vaalipiirialoite jakoi kuntajohtajat paneelissa, jossa Aamulehden päätoimittaja Jorma Pokkinen tiukkasi heiltä vastauksia kuntaväen tekstiviesteillä lähettämiin kysymyksiin.

Sivunen torjui, mutta Kangasalan Jukka Mäkelä piti kunnallisia vaalipiirejä harkitsemisen arvoisena siinä tilanteessa, että valtiovarainministeriön ajama kuntaliitoslinja toteutuu.

Kunnanosavaltuustoistakaan ei kukaan innostunut ylistysvirsiin. Kyynisimmin suhtautui Lempäälän Olli Viitasaari:

– Niistä on nyt alettu kohkaamaan. Suurilla kaupungeilla olisi ollut sata vuotta aikaa panna asia kuntoon ja luoda meille malli lähidemokratiasta.

Karpalonmäen nousu

Tavallaan keskustelun henki kiteytyi Kietäväisen toteamukseen siitä, että muutoksen tarpeesta on jo konsensus. Keinot ja tavoite pitäisi vielä saada yhdessä sovituksi.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja muistutti, että kuntien menot kasvavat ensi vuonna neljä ja tulot vain yhden prosentin. Valtionosuusleikkaus tekee lisäksi 2,7 prosentin loven kuntatalouteen.

Ikonen puolestaan näytti kaavion, jossa ikääntyminen ja eläköityminen ajavat kuntien menot jyrkkään kasvuun vuoteen 2030 asti.

– Karpalonmäen nousu on juuri alkanut ja se kestää 20 vuotta, valtiosihteeri selitti hakemalla vertauksen Salpausselän hiihtoradoilta.

Ankeuden todistelu ei kuitenkaan estänyt kuntajohtajia kertomasta, miten asukkaat tulevat heille spontaanisti kertomaan, että oman kunnan nimen säilymisen puolesta pitää taistella.

Realismi on ehkä edennyt kuntakeskustelussa, mutta sen lopulliselle läpimenolle on annettava vielä aikaa.

Ota kantaa: Syntyykö suur-Tampere?