Puheenaihe: Karkaako valta Tampereella virkamiehille?
Irene Roivainen katsoi ennakkoon dokumentin kunnalliskähminnästä. Valtuuston puheenjohtaja väittää vallan karkaavan poliitikoilta virkamiehille.
Tuo kaikki on tapahtunut myös Tampereella, Irene Roivainen (vihr) huokaa, kun Jouko Aaltosen tyly dokumenttielokuva Taistelu Turusta on ennättänyt lopputeksteihin.
Perjantaina pitkin Suomea ensi-illan saanut elokuva kertoo kaupungista, jossa pieni piiri teki päätökset ja jälki oli hirmuinen. Lukemattomat talot purettiin, grynderit ja virkamiehet kähmivät kabineteissa ja kunnallispolitiikan sisäpiiri oli kuin salaseura, jolle suurin synti oli avoimuus.
Sama meno on koettu Pirkanmaan pääkaupungissa. Valtapuolueiden johtomiehet naukkailivat päiväkaudet virvokkeita rakennusliikkeiden laskuun. Tuuli kävi puutalokaupunginosien yli eikä niitä enää ollut.
Roivainen on nähnyt taistelun Tampereesta monesta kulmasta.
Kolmekymmentä vuotta sitten, kesällä 1981, Roivainen oli lentolehtisiä jakeleva aktivisti uhatun Kauppahallin virastotalon edustalla. Sittemmin hän on aistinut Tampereen ilmastoa kaupunkitutkijana ja vihreänä kunnallispoliitikkona. Nyt Roivainen on Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, siviiliammatiltaan määräaikainen sosiaalityön professori.
– Mielenkiintoinen elokuva, Roivainen kehaisee Aaltosen dokumenttia, joka kertoo lähihistoriasta, maan tavasta.
Niin, onhan kyse vain historiasta? Onhan?
– Ei ole, Roivainen vastaa samalla hetkellä, kun valkokangas pimenee.
–Vallalla on aina pyrkimyksenä karata raskaiden verhojen taakse.
Ketä kannattaa lobata?
Aaltosen elokuvassa jylläävät hyvä veli -verkostot. Ketä nyky-Tampereella kannattaisi lobata, kenen kaveriksi ryhtyä, ketä jopa lahjoa?
Olisiko syytä lyöttäytyä kaupunginvaltuutettujen golf-porukoihin?
Roivaisen mielestä valtuutettujen tai lautakuntien jäsenten voitelussa aika menee hukkaan. Ensinnäkin poliitikkosukupolvi on vaihtunut ja naisia on tullut miesten joukkoon. Kulttuuri on muuttunut, ilma raikastunut.
Toinen syy on se, että valta asuu muualla kuin valtuustosalissa.
Mahtavin luottamusmiesinstanssi on kaupunginhallitus ja sen suunnittelujaosto.
– Siellä ohjataan jo hyvin varhaisessa vaiheessa, miten päätökset menevät. Kun asia on ehtinyt lautakuntaan tai valtuustoon, ollaan jo kovin pitkällä...
Hyvä on, kaupunginhallitusta ja sen suunnittelujaostoa kannattaa lobata. Keitä muita?
–Valmistelevaa koneistoa, johtavaa virkamieskuntaa, Roivainen tietää.
Joku valmistelee ensin
Nuijankäyttäjä Roivaista ottaa päähän, vieläpä ankarasti.
Hänestä tuntuu, että kaupunginvaltuuston puheenjohtaja saa usein viimeisenä tietää, mitä kaupungissa puuhataan.
Pormestarimallin piti lisätä politiikan valtaa. Toisin kävi.
– Apulaispormestareiden valta on käytännössä nimellistä verrattuna esimerkiksi tilaajapäälliköihin, Roivainen aloittaa ongelmien luettelun.
– Lisäksi pormestarin rinnalle on kehittynyt uusi ylimpien virkamiesten valtakoalitio. Se koostuu kaupungin konsernihallinnon ryhmien kolmesta johtajasta.
– Ne herrat liikkuvat piireissä, missä lobataan. Se on satavarmaa.
– Konsernin sisälle on muodostunut täysin läpinäkymätön johtajien kokous. Siellä istuu pormestari plus nämä johtajat ja pari muuta virkamiestä.
Johtajien kokous valmistelee asioita jo ennen kuin ne tuodaan edes konsernin johtoryhmään. Sieltä asiat valuvat poliittisiin ryhmiin ja aikanaan kaupunginhallitukseen ja valtuustoon.
– En väitä, että poliitikot ovat viattomia ja virkamiehet roistoja, mutta jos kysyt, mistä lobbaaminen pitää aloittaa, niin juuri sieltä.
Tänä keväänä Tampereella on virinnyt luottamusmiesten vastarinta. Valtuustoryhmien johtajat ovat alkaneet järjestää yhteisiä kokouksia – saadakseen tietoa riittävän varhain. Roivainen itse on juuri perustanut oman fooruminsa, samasta syystä.
Taistelu kaupungeista jatkuu.
Fakta: Värkit tervassa
Tänään ensi-iltansa saava Veikko Aaltosen dokumenttielokuva Taistelu Turusta kertoo suomalaisen kunnallispolitiikan kipeästä lähimenneisyydestä ja historiallisen kaupunkikuvan tuhoamisesta. Johtavat poliitikot ja liike-elämä junailivat purkamiset ja rakentamiset ohi virallisen päätöksenteon.
Todistaja toisensa perään kertoo hämmentäviä esimerkkejä niin sanotusta Turun taudista. Kiinteistö- ja rakennuslautakunnan uudet jäsenet vihittiin salassapidon kulttuuriin kesäretkillä saaristossa. Rituaalina oli sukukalleuksien tervaus, yhtä aikaa leikillinen ja totinen toimitus.
Onko Turun tauti piilevä ja pysyvä vitsaus Suomessa? Aiheesta järjestetään keskustelutilaisuus Tampereella 11.5.
Dokumentti pyörii Tampereella elokuvateatteri Niagarassa. www.elokuvakeskus.com
Ota kantaa: Karkaako valta Tampereella virkamiehille?









Ongelma se on, kun kähmintäköörit saavat liikaa valtaa. Se johtaa vääjämättä vallan väärinkäyttöön ja valta-aseman turvaamistoimenpiteisiin. Kun on alkuun päästy niin siitä ei vapaaehtoisesti luovuta.
Kähmintä korreloi yhteiskunnan eriarvoistumista, joka viimeisten mittausten perusteella Suomessa on Euroopan kärkiluokkaa. Oman edun virkamiehet ja muut kähmijät haluavat välttää muiden kontrollin. Se hidastaa päätöksentekoa ja saattaa estää vaikkapa satojen miljoonien tunnelikaivauksen.
Raha on ehtymätön luonnonvara, kun sitä tarvitaan omaan "yhteiskuntaa" palvelevaan hankkeeseen. Paha juttu, kun yhteiskunta ei hankkeille lämpene. Rahaa kun juoksee kähmijöiden taskuun ja budjetit nousevat, kun lupa hankkeelle on saatu.
Ilmoita asiaton kommentti