Puheenaihe: Tarvitaanko Pirkanmaalle tekopohjavesilaitosta?
- Petri Jokela ja Kalle Hakalehto.
Pälkäneelle aiotaan rakentaa tekopohjavesilaitos, joka tuottaa vettä Tampereen ja Valkeakosken seudun asukkaille.
Tavase-nimisellä laitoksella halutaan päästä eroon veden haju- ja makuhaitoista. Sitä pidetään myös edullisena. Pälkäneläiset sanovat laitoksen uhkaavan läheisiä taloja, teollisuusaluetta ja luonnonsuojelualuetta.
Petri Jokela puolustaa Tavasea, kun taas Kalle Hakalehto on sitä vastaan. Tutustu heidän näkökantoihinsa ja kerro oma näkemyksesi.
Puolesta: Petri Jokela
Diplomi-insinööri Petri Jokela siirtyi Tavasen toimitusjohtajaksi vuonna 2005 Air-Ix Ympäristö Oy:n vesi- ja ympäristötekniikan suunnittelupäällikön tehtävästä.
Jokela työskentelee Tavasen toimistossa Tampereen Kalevantien Technopoliksessa. Jokela työskenteli aikaisemmin myös Tampereen Veden käyttöpäällikkönä.
Tarve: Kunnat tekivät vuonna 1993 linjauksen, että talousveden laatua parannetaan luopumalla pintaveden käytöstä. Pohjavesi ja tekopohjavesi ovat laadultaan parempia ja tasalaatuisempia kuin pintavesi. Tampereella ja Valkeakoskella tulee lähes joka syksy mudan hajua ja makua juomaveteen. On haluttu myös parantaa toimintavarmuutta. Tekopohjavesi on luonnonmukainen tapa valmistaa talousvettä verrattuna pintaveden kemialliseen käsittelyyn. Tavasessa jätetään käyttämättä joka päivä 4 000 kiloa saostuskemikaaleja ja 2 000 kuutiota suodattimien huuhteluvettä.
Kustannukset:
Edessä on joka tapauksessa merkittäviä investointeja. Tampereen Ruskon pintavesilaitos ja Valkeakosken Tyryn laitos ovat iäkkäitä. Tekopohjavesilaitoksen rakentaminen ja käyttö tulee kokonaiskustannuksiltaan halvemmaksi kuin nykyisten laitosten saneeraaminen. Tekopohjavesilaitoksesta jää pois paljon erilaisia kustannuksia pois, kuten esimerkiksi saostuskemikaalikustannukset. Tekopohjavesilaitos kestää sata vuotta. Pintavesilaitoksen koneet pitää uusia 20 vuoden välein. Tavasen tarkka kustannusarvio tehdään tänä vuonna. Alustava arvio on noin 42 miljoonaa euroa.Kuluttaja:
Vesihuoltolaki sanoo, että vesihuoltolaitosten pitää elättää itsensä omalla rahoituksella. Ratkaisujen hinta pitää saada myyntituottoina takaisin. Kustannukset tulevat olemaan paljon pienempiä kuin 1,5 euroa kuutiolta, josta kriitikot ovat puhuneet. Kymenlaakson Veden tekopohjavesilaitoksessa Utissa kustannukset ovat olleet noin 40 senttiä kuutiometriltä. Tavasessa yksikkökustannukset tulevat olemaan pienemmät, koska tuotanto on suurempaa.Sijoituspaikka: Sijoituspaikka Pälkäneellä on turvallinen. Emme ole menneet tarkoituksella häiritsemään pälkäneläisten elämää, vaan se on niitä harvoja paikkoja, joissa voidaan tekopohjavettä tehdä.
Ei ole tavatonta, että laitos on lähellä keskustaa. Esimerkiksi Hämeenlinnassa on tekopohjavesilaitos keskellä kaupunkia.
Tutkimukset:
Harjua on tutkittu paljon, ja tiedetään että se tuottaa laadukasta pohjavettä. Aivan uusimmat tutkimukset kertoivat tarkasti muun muassa veden viipymästä, joka on yksi tärkeimmistä asioista veden laadussa.Pintavedellä kestää noin yhdestä kahteen kuukautta kulkeutua kaivoon.
Vastaan: Kalle Hakalehto
Tekniikan tohtori ja Tavase-vastustajien kärkihahmo. Asuu Pälkäneellä.
Väitellyt kalliotekniikasta. Työskennellyt muun muassa Tamrockissa ja Rauma-Repolassa, eläkkeellä.
Tarve: Suomessa ei tarvita tekopohjavesilaitosta, koska täällä on erittäin hyvät raakavedet ja erittäin korkeatasoista vedenpudistusteknologiaa.
Laadun ja toimintavarmuuden parantaminen ovat yleisiä perusteita tekopohjavedelle, mutta ne eivät sovellu Pälkäneelle ollenkaan. Pälkäneellä tehtävä sadetus ja tekopohjaveden muodostaminen muodostavat erittäin suuren riskin verrattuna normaalin pintavesilaitoksen käyttämiseen. Harjun tapahtumat eivät ole hallinnassa.
Tekopohjaveden tekeminen on ihan hyvä asia tarpeeseen ja oikeissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi Keski-Euroopassa. Suomessa sitä on tehty sopimattomissa paikoissa.
Kustannukset: Kokonaiskustannusten edullisuus on aksiooma, jonka Tavase aikoinaan omaksui. Siitä pidetään edelleen kiinni, vaikka se ei pidä paikkaansa. Laitoksen sanotaan kestävän sata vuotta. Se on aivan aivan käsittämätöntä puppua. Myös tekopohjavesilaitoksessa on paljon pumppuja, joita pitää uusia.
Kuluttaja:
Diplomi-insinööri Ari Niemisen tekemien laskelmien mukaan veden hinta tulee Valkeakoskella kolminkertaistumaan Tavasen takia. Tavasen omista hinta-arvioista puuttuvat merkittävä osa käyttö- ja kunnossapitokustannuksista.Sijoituspaikka:
Vehoniemenharjun–Isokankaan alue ei ole sopiva paikka laitokselle. Harju on rakenteeltaan sopimaton. Veden virtaamia on vaikea hallita. Sadetusalue on olemattoman pieni suhteessa vesimääriin. Sadetusalue on pieni myös verrattuna mihin tahansa muuhun tekopohjavesilaitokseen.Lähellä on asuntoalue, rakennettu rantatörmä, teollisuusalue ja Natura-alue. Pahimmillaan väärään paikkaan valuva vesi saa talot liikkeelle ja törmän sortumaan.
Tutkimukset: Tutkimuksia on tehty kierrättämällä harjussa sen omaa pohjavettä. Näillä kokeilla on täysin mahdotonta saavuttaa varmuutta siitä, mitä tulee tapahtumaan. Ainoa tapa olisi sadettaa harjuun niitä määriä Roineen pintavettä, mitä tullaan käyttämään.
Hiekkaharju olisi helpompi tapaus, mutta tässä on alla monimuotoinen kalliorakenne, joka ohjailee veden virtaamia. Parhaimmillakaan tutkimuksilla ei voida saada tarkkoja tietoja.
Fakta: Kiistelty Tavase
Tavase on Tampereen, Valkeakosken, Kangasalan, Lempäälän, Vesilahden ja Akaan tekopohjavesihanke.
Tavoitteena on tuottaa osakaskunnille tekopohjavettä sadettamalla Pälkäneen ja Kangasalan harjualueelle järvivettä Roineesta
Raakavesi johdetaan neljälle imeytysalueelle, joiden pinta-ala on noin 13 hehtaaria.
Viimeisimmät kokeet alueella tehtiin viime vuoden lopussa. Tuloksia odotetaan lähiaikoina. Seuraavaksi alkaa laitoksen lupakäsittely.
Aloituspääoma oli 2,3 miljoonaa euroa. Tutkimusta on rahoitettu yhtiölainalla noin kolmella miljoonalla eurolla. Viime vuonna kerrottiin viiden miljoonan euron lisätarpeesta vielä ennen rakentamista.
Pohjavesilaitosta vastustetaan Pälkäneellä kiivaasti ja sitä on käsitelty myös eri oikeusasteissa. Viimeksi Tavase haastoi Pälkäneen oikeuteen, koska kunta ei suostu maksamaan alueella tehdyn ilkivallan laskua.
Mitä mieltä sinä olet? Kommentoi!
TAVASE:n puolelta on jäänyt kokonaan toteennäyttämättä se miten toimintavarmuus kasvaisi jos nykyisen pintavedenottamon puhdistustoiminta siirrettäisiin 18km:n päähän ja sielä käytettäisiin samaan pintavettä. Siirtomatkaa kertyisi 36km lisää joka jo sellaisenaan tarkoittaisi lisää putkirikkojen mahdollisuutta.
Veden virratessa pidempään putkessa, myös leväkasvustot saavat pidemmän itämisajan ennenkuin vesi johtuu kuluttajien käytettäväksi. Vedenkulutuksen jatkaessa yhä pienenemistä, veden virtausnopeus laskee eikä pitkästä putkesta ole etua.
Jos Pälkäneelle voidaan tehdä tekopohjavesilaitos, niin miksei Tampere ole valmis ostamaan vettä saman matkan päästä, Hämeenkyröstä? Sieltä saataisiin sentään pohjavettä pintaveden sijaan. Veden laatu paranisi huomattavasti, ja kemikaalien käyttö jäisi pois, mikä ei toteudu tekopohajvesilaitoksessa.
Ja jos ajatellaan ihan maantieteelistä asemaa, niin Hämeenkyrön pohjavedet ovat Tampereen "yläpuolella". Ei saasteet sinne päin nouse, tai sitten on jo Tampereella niin siinä ei veden laatu enää näyttele mitään osaa.
Miksei Tampere ota vettänsä esim. Paarlahdesta? Se on laadultaan erinoamista talousvettä?
Ilmoita asiaton kommentti