Analyysi: Koulutus on avain onnelaan

1. Korkea koulutus on erinomainen sijoitus.

2. Se hyödyttää niin yksilöitä kuin yhteiskuntaa.

3. Koulutus tuo mukanaan rahaa, hyvinvointia ja valtaa.

Hyvä koulutus on arvostettu tavoite niin Suomessa kuin muualla. Sen hankkimiseksi monet ovat valmiita käyttämään runsaasti niin aikaa, rahaa kuin työtä.

Koulutuksen arvostukseen on useita objektiivisia syitä: se tuo selvää hyötyä niin yksilöille kuin koko yhteiskunnalle.

Kehittyneitä teollisuusmaita edustava Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisee vuosittain laajan raportin koulutuksesta, jossa selvitetään tilastojen avulla perinpohjaisesti koulutuksen olemusta, sen rakenteita, tuloksia ja vaikutuksia.

Katsauksen nimi on Education at a Glance – kirjaimellisesti koulutus yhdellä silmäyksellä. Tämänvuotinen eepos vaatii kyllä aika pitkän silmäyksen: sillä on mittaa 570 sivua.

Suomi on perinteisesti sijoittunut useimmilla mittareilla kärkipäähän koulutuksessa, joskin muut maat ovat viime vuosina kirineet Suomen etumatkaa kiinni. Nekin ovat ymmärtäneet entistä paremmin koulutuksen arvon.

Yleinen suuntaus kaikkialla on, että yhä useampi hankkii korkeimman mahdollisen koulutuksen. Se tarkoittaa käytännössä korkeakoulututkintoa joko yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa.

Korkeakoulututkinto tuo useita kiistattomia etuja. Se takaa alempia tutkintoja paremmin työpaikan ja useimmille vielä paremmin palkatun kuin muille.

OECD-maissa korkeakoulututkinnon rahallinen nettohyöty on miehille heidän työuransa aikana keskimäärin 162 000 dollaria (125 000 euroa) ja naisille 110 000 dollaria (85 000 euroa).

Keskimäärin tutkintoon kuluu sen suorittajalta rahaa 55 000 dollaria (42 000 euroa), kun mukaan lasketaan niin suorat opintomenot kuin opiskeluajalta menetetty palkka.

Yhteiskunta hyötyy korkeasta koulutuksesta liki yhtä paljon. Keskimäärin se on OECD-maissa 100 000 dollaria (77 000 euroa) miestä ja 52 000 dollaria (40 000 euroa) naista kohti. Se on tuntuvasti enemmän kuin mitä julkinen valta sijoittaa koulutukseen.

Hyvin koulutetut ihmiset tuottavat paljon verotuloja ja tarvitsevat vähän sosiaalitukia, koska he ansaitsevat muita enemmän.

Hyvällä koulutuksella on myös muita myönteisiä sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Korkeasti koulutetut ihmiset elävät keskimäärin pitempään kuin muut, ovat muita tyytyväisempiä elämäänsä ja ovat yhteiskunnallisesti aktiivisia.

Esimerkiksi Suomessa hyvin koulutetut miehet elävät keskimäärin viitisen vuotta kauemmin kuin peruskoulutuksen saaneet miehet. Naisilla vastaava ero on runsaat kolme vuotta.

Yllättävän suureksi koulutuksen vaikutus revähtää suomalaisten äänestysvilkkaudessa. Se on merkittävä tekijä kuukauden päästä pidettävissä kunnallisvaaleissa.

Vähän koulutetuista 25–34-vuotiaista suomalaisista äänesti vuoden 2010 tilastojen mukaan noin 47 prosenttia, kun korkeakoulutetuista kävi uurnilla 86 prosenttia. Ero on siten 39 prosenttiyksikköä.

Vanhemmassa ikäluokassa, 55–64-vuotiaissa, vastaavat luvut olivat lähempänä toisiaan, liki 74 ja 90. Erotukseksi jää silti 16 prosenttiyksikköä.

Suomessa nuorten äänestysvilkkauden ero on OECD-maiden suurimpia ja ylittää selvästi jäsenmaiden keskiarvon. Vanhempi suomalaisikäluokka ei jakaudu yhtä jyrkästi, mutta koulutuksen vaikutus äänestysintoon on sielläkin keskimääräistä suurempi.

Kun koulutuksella on uudelleen vahvistunut taipumus periytyä vanhemmilta lapsille, meillä voi olla edessä tilanne, jossa korkeimmin koulutetut ihmiset muodostavat ajan mittaan oman suljetun etuoikeutettujen rälssin. Sillä on hallussaan sekä raha, valta että hyvinvointi.

Veikko Vuorikoski

Kirjoittaja on Aamulehden artikkelitoimittaja

veikko.vuorikoski@aamulehti.fi