Ylänurkka: Iran rokottaa myös suomalaisautoilijoita

Iran on Suomesta katsottuna kaukainen maa, josta moni voisi tuskin vähemmän välittää.

Suomestakin voi kuitenkin kouriintuntuvasti – tai oikeastaan kukkaroon tuntuvasti – seurata, miten kuumekäyrä kohoaa Iranissa ja sen lähiympäristössä.

Länsimaat ovat vähitellen kiristäneet Iranin vastaisia pakotteita, koska ne epäilevät, että Iran kehittää salaa itselleen ydinasetta.

Äskettäin Euroopan unioni päätti lopettaa öljyn tuonnin Iranista. Vaikka boikotti ei ole maailmanlaajuinen, se on kova isku Iranille. Se on riippuvainen öljytuloista, joista merkittävä osa on tullut Euroopasta.

Seurauksena raakaöljyn hinta on noussut, mikä näkyy myös suomalaisilla huoltoasemilla yhä kalliimpina hintoina.

Nousun pääsyy ei ole niinkään Iranin öljyhanan sulkeminen – iranilainen öljy on Euroopassa korvattavissa – vaan se, että se on taas yksi tekijä, joka lisää pelkoja Iranin ja lännen sotilaallisesta yhteenotosta. Jos niin onnettomasti kävisi, öljyn hinta pomppaisi uusiin ennätyslukemiin.

Vielä ei ole kuitenkaan liian myöhäistä ratkaista kiista rauhanomaisin keinoin. Ennusmerkit eivät vain näytä kovin hyviltä.

Yksi kuumemittari on, miten hyvin Iranissa vierailevat Kansainvälisen atomienergiakomission IAEA:n tarkastajat onnistuvat työssään. Se taas on kiinni ensisijaisesti Iranin vallanpitäjien tahdosta.

Iran on aiemmin monin tavoin vaikeuttanut ydintarkastajien työtä. Yhä painokkaammin kysytään, että jos Iranilla ei ole mitään salattavaa, miksi se ei avaa kaikkia ydinlaitoksiaan kansainväliselle valvonnalle.

Toinen merkki Iranin uhmakkaasta asenteesta on, että se näyttää sotilaallista voimaansa lähettämällä sotalaivojaan aina Välimerelle asti. Yhtenä tavoitteena on ilmeisesti vastata siihen, että Yhdysvaltain sota-alukset liikkuvat Iranin lähivesillä Persianlahdella.

Iranin asenne voi jyrkentyä vielä entisestään ensi viikon lopulla pidettävien parlamenttivaalien jälkeen, vaikka äkkipäätä ajatellen sen ei luulisi enää olevan mahdollista.

Vaaleista on ennustettu Iranin ärhäkkään presidentin Mahmud Ahmadinejadin ja maan korkeimman uskonnollisen johtajan, ajatollah Ali Khameneinin välistä yhteenottoa.

Myös ylintä poliittista valtaa pitävä Khamenei tuki aiemmin Ahmadinejadia, mutta kun tämä ryhtyi haalimaan itselleen lisää valtaa, Khamenei palautti hänet nopeasti ruotuun.

Vaaleissa tämä näkyy niin, että Ahmadinejadin tukijoilla on vaikeuksia päästä edes ehdokkaaksi. Se ennakoi, että vielä Ahmadinejadiakin kiihkomielisemmän Khamenein kannattajat vahvistavat entisestään asemiaan.

Ahmadinejad väläytti muutama vuosi sitten lievää kompromissivalmiutta ydinkiistassa, mutta Khameneille se ei käy. Hänelle länsimaat ovat yhä suuri Saatana, jolle ei pidä antaa yhtään periksi.