Vain huonoja vaihtoehtoja

Näinkin voidaan politiikkaa tehdä: alkajaisiksi ministeri paukauttaa, ettei uudistuksessa ole mitään hyvää, mutta siitä huolimatta hän aikoo viedä sen läpi.

Kysymys on sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon vastuulla olevasta lääkekorvausjärjestelmän uudistamisesta: kun valittavana on vain huonoja vaihtoehtoja, valitaan vähiten huono.

Kelan myöntämiin lääkekorvauksiin uppoaa vuosittain yhä enemmän rahaa, summa on jo 1,2 miljardin euron hujakoilla. Ja kun väestö vanhenee ja tarjolla on yhä tehokkaampia ja kalliimpia lääkkeitä, kasvulle ei nykymenolla loppua näy.

Lääkekorvausjärjestelmän uudistamista pohtineen työryhmän ehdotus on tylyn suoraviivainen: leikataan perus- ja erikoiskorvattavien lääkkeiden korvausprosentteja niin, että hallituksen 113 miljoonan euron vuotuinen säästövaatimus toteutuu.

Pientä pehmennystä tuo se, että viitehintajärjestelmään kuulumattomat lääkkeet halpenevat, kun niiden tukkuhintoja lasketaan viisi prosenttia.

Kokonaisuus on kuitenkin sellainen silppusäkki, että vasta käytäntö osoittaa yksittäisille ihmisille, laskevatko vai nousevatko heidän vuotuiset lääkekulunsa. Työryhmän tavoite, että paljon lääkkeitä tarvitsevien maksutaakka kevenee, jää todennäköisesti vain hurskaaksi toivomukseksi.

Kokoomusministeri Risikko ei yritä kaunistella tilannetta. Uudistus koskee sairaita ihmisiä, ja kun valtio säästää, maksumiehiksi joutuvat etuuksia saavat sairaat ihmiset. Tässäkin piirileikissä toisen voitto on toisen tappio.

Lääkekulukaton pudottaminen 700 eurosta 650 euroon ei poista kaikkein kipeintä ongelmaa. Ainakin pienituloisille pitkäaikaissairaille se on edelleen kova pala varsinkin, jos he reseptilääkkeiden lisäksi joutuvat käyttämään myös sellaista oireenmukaista lääkitystä, jota Kela ei korvaa.

Yli 80 000 ihmistä joutuu nykyisin turvautumaan toimeentulotukeen selviytyäkseen lääkkeiden omavastuuosuuksista. Heidän tilannettaan suunnitteilla oleva uudistus ei juuri kohenna. Huonoin tilanne on silloin, kun potilaalla ei ole varaa ostaa kaikkia hänelle määrättyjä lääkkeitä, jolloin myös hoitotulokset jäävät puolitiehen.

Alun perin säästöjen piti astua voimaan vuonna 2015, mutta taloustilanteen kärjistyessä aikataulua kiristettiin, ja nyt ne tarkoitus leipoa jo ensi vuoden budjettiin. Työryhmälle tuli kiire, joten se meni siitä yli, missä aita on matalin. Rakenteellinen uudistus jää tekemättä, jos ministeri tyytyy esitettyihin korvausperusteiden muutoksiin.

Lääkekorvausjärjestelmän uudistamisen lisäksi hallituksen tarkoitus on yhdistää se terveydenhuollon asiakasmaksukattoon. Toissa vuonna molemmat maksukatot ylittyivät yli 21 000 ihmisellä, ja kuten arvata saattaa, moni heistä joutui sen vuoksi turvautumaan toimeentulotukeen.

Se on lääkekorvausten prosenttiosuuksien leikkaamista paljon vaativampi harjoitus, joka ministeri Risikonon toteutettava niin, että paljon hoitoa tarvitsevien taloudellinen taakka ihan oikeasti kevenee.