Hallituskriisiä ei nyt kaivata
Parlamenttitalo on mellakkapoliisien piirittämä. Sisällä kansanedustajat väittelevät valtion säästötoimista. Ulkona kansa raivoaa.
Kivenmurikat ja polttopullot lentävät. Rakennuksia syttyy tuleen. Kaasunaamareihin sonnustautuneet poliisit vastaavat kyynelkaasulla.
Kreikkalaiset ovat vahvasti sitä mieltä, että talouskriisi on poliitikkojen eikä tavallisten kansalaisten syytä. Siksi päättäjien on vaikea myydä leikkauslistaansa alamaisilleen.
Myös Suomessa on säästettävä. Valtion menoja pitää leikata, eikä veronkorotuksiltakaan vältytä. Puolustusvoimien supistukset ja kuntien yhdistämiset ovat vasta alkua.
Päättäjien pitäisi myydä leikkauslistansa kansalaisille taitavammin kuin Kreikassa. Mutta onnistuuko se?
Alku ei ole kovin lupaava. Varuskuntien lakkauttaminen nosti maakunnissa raivoa. Entä jos kansalaisille olisi kerrottu, että jokainen veronmaksaja pulittaa puolustusvoimille keskimäärin 500 euroa vuodessa. Sellainen sanoma olisi saattanut ainakin laimentaa vastustusta.
Kreikan ja Suomen kriisissä on muutakin yhteistä. Molemmissa maissa hallitus on alkanut rakoilla säästöjen takia. Hallituskriisi on viimeinen asia, jota Suomi nyt tarvitsee.
Mutta eipä hyvältä näytä. Kun eduskunta loppuviikosta keskusteli hallituksen politiikasta paljastui, että sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliitto ajattelevat aivan toisin kuin päähallituspuolue kokoomus.
Kokoomus kannattaa ryhmäpuheenjohtajansa Jan Vapaavuoren mukaan mittavia sopeutustoimia tavalla, joka mahdollisimman vähän vaarantaa talouskasvua. Se tarkoittaa, että työn ja työn teettämisen verotusta ei voida kiristää.
Sdp:n ryhmäjohtaja Jouni Backman paheksui huutokauppaa nopeista miljardileikkauksista. Sdp:n mielestä nyt pitäisi lisätä valtion tuloja, ei niinkään leikata menoja.
Se tarkoittaa veronkorotuksia. Backman sanoi, että kehysriihessä pitää olla kantavana ajatuksena, että maksukykyiset osallistuvat talkoisiin muita enemmän.
Kun kahden hallituksen pääpuolueen kannat eroavat näin selkeästi toisistaan, edessä on vaikea kehysriihi. Pääministeri Jyrki Kataisen jylinäkään ei tainnut juuri auttaa.
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta pitäisi pelastaa vaikeassa tilanteessa. Huoltosuhde heikkenee, kun väki ikääntyy. Samalla talouskasvu hidastuu. Velkaakaan ei voi ikuisesti ottaa seuraavien sukupolvien maksettavaksi.
Miellä päätökset ovat sentään vielä omissa käsissämme toisin kuin Kreikassa, jolle ehdot sanellaan ulkopuolelta.
Kreikka velkaantui, koska poliitikot eivät seuraavien vaalien pelossa uskaltaneet ryhtyä karsimaan kansan elintasoa. Suomessa tarvitaan poliitikoilta vastuunkantoa etenkin, kun ajat ovat vaikeat.
Säästöjen kauppaaminen kansalle ei ole kiitollista puuhaa, mutta suomalaiset löytänevät kiukkunsa purkamiseen sivistyneet keinot.
SDP Bakmannin kehittämästä osinkoverosta vois leikata puolet pois. Voikoko röyhkeämpää veroa olla kun 100 euron osinkotulosta pitää maksaa 45 prosenttia veroa. Paljonkohan menee vastaavasta palkkatulosta veroa. Onkohan kaikki tasa-arvoisia verotuslain edessä. Mitähän tähän sanoo perustuslaki.
Ilmoita asiaton kommentti