Työryhmän hitaat kiireet
Pieni myönteinen uutinen jäi kuluneella viikolla kuntakarttojen, puolustusvoimien supistusten ja Nokian irtisanomisten varjoon. Eläkkeelle siirrytään nyt entistä vanhempina. Ei tosin paljon, mutta suunta on oikea.
Viime vuonna eläkeläiseksi ruvettiin keskimäärin 60,5-vuotiaana. Eläkkeellejäänti-ikä on noussut suunnilleen siinä tahdissa kuin vuoden 2005 työeläkeuudistusta suunniteltaessa arveltiin.
Myös vanhempien ikäluokkien työllisyysaste on noussut. Niiden, jotka nyt ovat 50-vuotiaita oletetaan siirtyvän eläkkeelle keskimäärin 62,4-vuotiaina. Nyt jo kaksi kolmesta eläkkeelle siirtyvästä jää suoraan vanhuuseläkkeelle. Vielä kymmenen vuotta sitten niin teki vain joka kolmas.
Työttömyyseläkkeen putki alkaa olla tukossa. Viime vuonna sinne siirtyi vain 1 300 ihmistä. 1950-luvulla syntyneet eivät sinne enää pääse. Sekin nostaa todellista eläkeikää, ainakin jos uskomme työnantajajärjestöjä.
Nämä ovat positiivisia signaaleja, mutta ne eivät vielä riitä. Suomen talouden kestävyysvajetta ei saada paikatuksi, ellei kaikkia kynnelle kykeneviä saada töihin. Velkaa ei ikuisesti voi maksaa velalla.
Hallitus tähtää työurien pidentämiseen, mutta asia etenee tuskallisen hitaasti. Esimerkiksi eläkeiän alarajan nostoa on nyt vatvottu kolme vuotta erilaisissa työryhmissä, eikä määräaikaan mennessä saatu vieläkään valmista.
Uusi takaraja on maaliskuussa. Ehdotuksen pitäisi olla Jyrki Kataisen hallituksen käytettävissä, kun se ryhtyy neuvottelemaan kehysriihessä valtion menojen säästöistä ja veronkorotuksista.
Esityksen tiellä on pari pahaa kynnystä. Toisen niistä kehittivät palkansaajajärjestöt, toisen Jutta Urpilainen. Nykyinen valtiovarainministeri sanoi eduskuntavaalien alla, että sdp ei suostu eläkeiän korottamiseen.
Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan Jukka Rantalan vetämä eläketyöryhmä miettii eläkeiän ohella myös työttömyysturvaputkea ja osa-aikaeläkettä. Ne kaikki vaikuttavat työurien pituuteen.
Työnantajien EK olisi valmis nostamaan eläkeiän 65 vuoteen ja lopettamaan osa-aikaeläkkeen vaikka kokonaan. Työttömyysputkikin haluttaisiin tukkia lopullisesti.
Jos on erimielisyyksiä työmarkkinajärjestöjen kesken, ei hallituskaan ole yksimielinen. Kokoomukselle eläkeiän nosto kävisi, mutta miten houkutella sdp samaan ruotuun. Yksi mahdollisuus on se, että työryhmä saisi sovun aikaan. Jos ay-liike sen hyväksyisi, tuskin Urpilainen lähtisi sovintoa kaatamaan.
Suomea vaivaava tauti on niin paha, että se vaatii kovat lääkkeet. Jo kahdeksan vuoden kuluttua meistä joka neljäs on yli 65-vuotias. Lapsi-ikäluokat pienenevät. Työikäisiäkin on paljon vähemmän kuin nyt.
Elleivät työurat pitene, joudutaan eläkkeitä leikkaamaan tai eläkemaksuja korottamaan tuntuvasti. Se olisi erityisen kurjaa nuorille, jotka joutuvat työeläkkeiden maksajiksi.
Ensiksi töitä, toiseksi työkyvöttömyyseläke omaan tilastoon sitten eläkekatto (5000?) vuodesta 2015 alkaen. Johtajien eläkemaksut johtajien tai yritysten maksettavaksi,ei työntekijöiden eläkekertymistä. Käsittämätöntä on että SAK ja muut työntekijä järjestöt, ovat tämäm järjestelmän salaisesti olleet hyväksymässä.
Ilmoita asiaton kommentti