Ylänurkka: Faktaa vai fiktiota?

Olen jutellut tällä viikolla joka päivä lasten ja nuorten kanssa sanomalehdestä ja elämästä.

Tällä viikolla on vietetty sanomalehtiviikkoa. Tällä viikolla on myös kerrottu uudesta presidentistä, vähennetty Nokian työpaikkoja, kuntia ja varuskuntia.

Yksi asia on tullut selväksi. Koululaiset ovat hyvin kiinnostuneita siitä, mitä ympärillä tapahtuu.

Jos heiltä itseltään siitä vain kysyy.

Liian usein meillä mediassa kerrotaan lasten asioista, mutta ei kysytä lapsilta.

Jo ekaluokkalaiset tietävät, kuka on uusi presidentti. Yhdellä luokalla puolet oppilaista olisi tahtonut kertoa, kumpaa ehdokasta heidän vanhempansa äänestivät.

Kun katselimme yhdessä vaalilehden grafiikkaa presidentin autoista, etenkin pojat kiinnostuivat miettimään, mitä panssaroitu Mersu maksaa. 500 000 euroa, yksi poika kertoi kuulleensa.

Toisella luokalla oli kolme oppilasta, jotka olivat asuneet Yhdysvalloissa ja tahtoivat kertoa amerikkalaisesta kouluruokailusta. Kokemukset ja juttumme Amerikasta johtivat pohdintaan siitä, kannattaisiko omaa kouluruokaa sittenkin arvostaa.

Kolmannen luokan oppilaiden kanssa pohdimme ulkonäköä ja kiusaamista. Kiusaaminen on yhtä yleistä kuin 20 vuotta sitten kun olin kahdeksannella luokalla.

Vain nättejä ja suosittuja ei kiusata, kuulin ja tunsin nyrjähdyksen sydämessä. On juttuja, jotka ovat aina ajankohtaisia.

Kokemukseni perusteella tämä on fiktiota: suomalaiset nuoret eivät tahdo lukea sanomalehteä.

Tämä sen sijaan on faktaa: nuoret ja lapset tarvitsevat apua lehden lukemisessa.

Yhä useampi lapsi ja nuori ei pääse lukemaan lehteä kotonaan, koska perheeseen ei tilata sanomalehteä. Siksi kouluista tulee yhtä tärkeämpiä paikkoja mediakasvatukselle.

Tutkimuksessa on ilmennyt, että 15-vuotiaista nuorista joka toinen kertoo lukevansa säännöllisesti sanomalehteä.

Sanomalehtien liiton rahoittamassa tutkimuksessa on todettu, että lukevat nuoret menestyvät koulussa keskimääräistä paremmin kuin harvoin lukevat.

Eriarvoista on, että myös sanomalehtien lukeminen riippuu yhä useammin tämän Jyväskylän yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan vanhempien tuloista.

Nuoret tarvitsevat apua siinäkin, miten lehteä luetaan ja mitä he elämästä ajattelevat.

Omaa lastani huolettivat tulipalot. Kerroin oman havaintoni uutistoimittajana, että usea tulipalo syttyy tupakasta. Lapsi helpottui.

Viikon parhaan opetuksen sain eräältä kasiluokkalaiselta. Aikuisten kannattaa kysellä nuorilla asioista. Se on välittämistä.

Tämän ei pitäisi olla enää suuri uutinen. Silti: milloin viimeksi kysyimme nuorilta heidän ajatuksistaan?