Jos kännykkä ei soi, niin sitten kitara

Kun jättiläinen kompuroi, on lilliputtien vuoro yrittää.

Matkaviestinyhtiö Nokia on ollut parikymmentä vuotta yksi Suomen talouden kulmakivistä. Se on kuitenkin elävä esimerkki siitä, että se mikä menee ylös tulee myös alas.

Nokia oli keskeinen tekijä, kun Suomi nousi lamasta 1990-luvun alussa. Yhtiö keskittyi matkaviestintään, kännyköihin ja verkkolaitteisiin, ja nousi nopeasti maailman huipulle.

Nokia veti mukanaan joukon alihankkijoita, joitten kanssa se tarjosi suuren määrän työpaikkoja eri puolilla Suomea. Suomi näytti olevan siirtymässä metsästä ja metallista huipputekniikkaan.

Suurimmillaan Nokian vaikutus oli vuonna 2000, jolloin sen osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli neljä prosenttia. Sen jälkeen Nokia on kuitenkin valunut alamäkeen.

Viimeisin merkki Nokian roolin muutoksesta Suomessa saatiin tällä viikolla, jolloin yhtiö kertoi jopa tuhannen työntekijän vähentämisestä yhtiön ainoalla länsieurooppalaisella kännykkätehtaalla Salossa.

Nokian väen vähennykset ovat jo surullisen tuttuja viime vuosilta. Pelkästään kahden viime vuoden aikana yhtiö ja sen verkkoyksikkö Nokia Siemens Networks ovat karsineet tuhansia työpaikkoja Suomesta, niistä iso osa Tampereelta.

Nokian suomalaiset alihankkijat ovat kuihtuneet isäntänsä mukana. Ne ovat joko lopettaneet toimintansa Suomessa kokonaan tai supistaneet sitä.

Nokian taloudellinen logiikka on selvä. Kun kännyköiden osat valmistetaan nykyisin lähinnä Aasiassa, on järkevää myös koota puhelimet siellä, varsinkin kun yhtiön päämarkkinat ovat samoilla kulmilla.

Kännyköiden valmistuksen alasajo Salossa päättää Suomen taloushistoriassa yhden aikakauden.

Enää ei synny Nokian kännyköitä, joissa lukee Made in Finland eli valmistettu Suomessa. Nyt niissä lukee enintään Designed in Finland eli suunniteltu Suomessa.

Muutos on tuntuva, mutta ei kohtalokas niin kauan kuin edes jälkimmäinen merkintä pysyy. Suomeen jää yhä merkittävä osa Nokian tutkimus- ja tuotekehitystoiminnasta, jonka kautta Suomella pysyy tuntuma globaalissa taloudellisessa kilpailussa elintärkeään huipputekniikkaan.

Suomen pitää kuitenkin koko ajan etsiä uusia menestystarinoita, joilla korvataan Nokian jättämää aukkoa.

Yksi sellainen voi olla Tampereella toimiva Ovelin-yhtiö, joka sai juuri runsaan miljoonan euron pääomasijoituksen Kalifornian Piilaaksossa toimivalta pääomasijoittajalta True Venturesilta.

Talouselämä-lehti nimesi Ovelinin yhdeksi Suomen lupaavimmista aloittelevista yrityksistä. Yhtiö on kehittänyt kitaransoittoa opettavan musiikkipelin WildChordsin, joka valittiin viime vuonna Euroopan parhaaksi oppimispeliksi.

Ovelin on vielä pieni yhtiö, mutta moni iso yhtiö on saanut alkunsa perustajien autotallista. Sen kaltaisia innovaattoreita on nyt kaikin keinoin rohkaistava ja vaalittava.