Ylänurkka: Euroopan sosialistit saivat vaaliaseen

Nöyryyttäviä vaalitappioita kokeneille Euroopan sosialisteille tarjoutuu keväällä oivallinen tilaisuus nostaa profiilia, kun entistä tiiviimpään talousliittoon tähtäävän hallitusten välisen sopimuksen hyväksyminen jäsenmaissa alkaa.

Ranskan presidentinvaalien ennakkosuosikki François Hollande on jo sanonut, että hän haluaa neuvotella sopimuksen uusiksi.

Sosialisteja ahdistaa etenkin tiukka talouskuri, johon sopimus jäsenmaat pakottaa. 0,5 prosentin velkajarru ei jätä tilaa elvytykselle, lamatalkoille eikä työllisyystöille.

Hollande ei aio lipsua Ranskan tavoitteesta tasapainottaa budjettinsa vuoteen 2017 mennessä. Yhtälön toteutustapa on kuitenkin korkeampaa matematiikkaa.

Hollande lupaa muun muassa luoda 60 000 uutta opettajan virkaa. Lisäksi hän suunnittelee palauttavansa eläkeiän 60 ikävuoteen, juuri kun istuva presidentti Nicolas Sarkozy on saanut sen vaivalla nostettua 62 ikävuoteen.

Budjettiin syntyvä aukko on määrä kattaa rikkailta ja finanssisektorilta perittävillä veroilla.

Vaalilupaukset ovat vaalilupauksia, eivätkä ne mene aina sellaisenaan läpi. Hollanden valinta Ranskan johtoon olisi kuitenkin talouskuria ajaneelle Saksalle hankala paikka. Liittokansleri Angela Merkel onkin jo ilmoittautunut Sarkozyn tueksi, vaikka Sarkozy itse ei ole vielä edes ehdokkuuttaan julkistanut.

Hallitusten välisen sopimuksen läpimeno ei ole muuallakaan läpihuutojuttu, vaikka 25 EU:n päämiestä on sitoutunut sen allekirjoittamaan maaliskuun huippukokouksessa. Vain britit ja tshekit ovat sanoutuneet siitä toistaiseksi irti.

Ongelmia voi olla edessä muun muassa Ruotsissa ja Hollannissa, joissa on vähemmistöhallitukset. Ne eivät pysty ratifioimaan sopimusta ilman oppositiossa olevien sosialistien tukea.

Irlannissa oppositio vaatii hallitusta järjestämään sopimuksesta kansanäänestyksen.

Belgia sai vihdoin viimein vuoden lopulla muodostettua hallituksen ranskankielisten sosialistien johdolla. Belgialla ei ole tapana asettua EU-hankkeissa poikkiteloin, mutta hallitus on suhtautunut sopimukseen kriittisesti.

Suomessa sosiaalidemokraatit tuskin äänestävät hallituksen virallista kantaa vastaan, vaikka sopimus olisi kuinka ”tarpeeton ja pahimmassa tapauksessa vahingollinen”. Mielipide jäänee ulkoministeri Erkki Tuomiojan yksityisajatteluksi.

EU:n harvalukuisiin sosialistihallituksiin kuuluva Tanska on tehnyt selvän pesäeron sopimuksen epäilijöihin.

Tanskan pääministeri Helle Thorning-Schmidt on luvannut allekirjoittaa sopimuksen ja noudattaa sen budjettikuria sanktioiden uhalla, vaikka se ei olisi euron ulkopuolisena maana siihen pakotettukaan.

Thorning-Schmidtin mukaan vain kurinalaiset maat voivat vapautua markkinoiden diktatuurista. Ehkä se on nykyajan sosialismia.