Presidenttien vaihtovuosi

Suomalaiset äänestäjät tekevät tänään tärkeän ulkopoliittisen ratkaisun, kun he valitsevat suosikkinsa presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella.

Perustuslain mukaan tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Se on hänen päätehtävänsä, vaikka monista vaalitaistelun aikana käytetyistä puheenvuoroista voisi tulla toiseenkin käsitykseen.

Aiemmin presidentin rooli ulkopolitiikassa oli vielä keskeisempi, mutta ei se ole vähäpätöinen nytkään. Paljon riippuu siitä, miten aktiivinen uusi presidentti on omalla reviirillään.

Ulkopolitiikkaan on sisäänrakennettuna, ettei se ole vain yhden tekijän käsissä, vaan siinä on aina jokin toinen osapuoli. Siitä kertoo havaintoesimerkin väistyvän presidentin Tarja Halosen viimeinen virkamatka Venäjälle.

Matkan aikana Halonen tapasi sekä venäläisen virkaveljensä Dmitri Medvedevin että maan vahvan miehen, pääministeri Vladimir Putinin, joka palannee presidentin tehtäviin ensi keväänä.

Vierailu henki keskinäistä arvonantoa. Halosen mukaan hänen 12 vuotta kestänyt presidenttikautensa on ollut ystävyyden rakentamista puolin ja toisin. Putin puolestaan kehaisi Halosta, että tämän kaudella suhteet Venäjän ja Suomen välillä ovat huomattavasti vahvistuneet.

Tällaiset puheet osoittavat, että korkeimman tason henkilökohtaisella diplomatialla on yhä suuri merkitys kansainvälisissä suhteissa. Tässä mielessä Suomen seuraava presidentti, olipa hän kuka tahansa ehdokkaista, on ison tehtävän edessä.

Tehtävän tekee erityisen haasteelliseksi se, että Suomen ohella suuri joukko muitakin maita valitsee tänä vuonna itselleen presidentin, joko entisen tai uuden.

Yhdysvaltalainen vapaita vaaleja edistävä järjestö nimeltä International Foundation for Electoral Systems (Kansainvälinen vaalijärjestelmäsäätiö) on laskenut, että liki 30 maassa pidetään presidentinvaalit vuonna 2012.

Niiden joukossa on sellaisia maita kuin Venäjä, Ranska, Serbia, Turkki, Egypti, Yhdysvallat, Venezuela, Meksiko ja Etelä-Korea. Myös Kiinassa valitaan uusi presidentti, mutta siellä asiasta päättää maata yksinvaltaisesti hallitsevan kommunistipuolueen johto.

Yhteensä nämä maat edustavat yli puolta koko maapallon väkiluvusta, samoin sen bruttokansantuotteesta. Ääritapauksessa voi käydä niin, että näin laskettuna yli puolet maailmasta on kohta uusissa käsissä.

Monet näistä maista ovat Suomelle tärkeitä kumppaneita. Suomelle ei ole yhdentekevää, kuka johtaa sellaisia suurvaltoja kuin Yhdysvallat, Venäjä, Kiina tai Ranska. Ne ovat neljä viidestä YK:n turvallisuusneuvoston pysyvästä jäsenestä, joilla on veto-oikeus kaikissa tärkeissä kysymyksissä.

Jos johtajien vaihtuvuus on kovin suurta, se hidastaa korkeimman tason suhteiden luomista. Jokainen uusi valtionpäämies tarvitsee ainakin jonkin verran sisäänajoaikaa ennen kuin hän on valmis astumaan täysitehoisesti kansainvälisille areenoille.