Ylänurkka: Hyvästit Puheelle ruuhkavuosien takaa
Ei ole vähäisintäkään syytä vähätellä urheilun ihmettä. Esimerkiksi sitä, että monta kertaa viikossa tuhannet suomalaiset etsivät humaltavaa hurmaa tai synkkää masennusta liigatasoisesta jääkiekosta, missä kyse ei suinkaan ole rehtien nuorten miesten kuntoilusta.
Tai sitten talvilajeista, joiden kivijalka, suomalainen menestys joskus takavuosina, on jo haalistunut kangastukseksi. Näissä joukkotapahtumissa on joskus vaikea päättää, kumpi kiinnostaa enemmän, suomalaishyppääjän suoritus vai grillikärryn mustunut välipala.
Tämmöisten asioitten muistelulle kannattaa uhrata hetki. Hiljainen tuokio pitää omistaa Ylen ”ainoalle puhekanavalle”, näin yhtiö itse kanavaansa luonnehtii. Yle Puhe, kannattaa panna merkille iso alkukirjain, on ollut se radiokanava, joka on yhdistellyt melko onnistuneesti kaikkien radio- ja televisiokanavien puheohjelmia.
Sen omaa tarjontaa ovat olleet sellaiset lähetykset kuin Perheen aika, Politiikkaradio, Päivä tunnissa ja Selkouutiset. Tottakai on pengottu myös arkistoja, halpaa tuotantoa nähkääs.
Oleellisinta tässä on se, että Puheella et ole joutunut kuuntelemaan loputtomasti Katri-Helenaa, Paula Koivuniemeä tai laulajatarta, jonka nimestä on jäänyt mieleen vain ..niska.
Kaikille iskelmätaiteilijoille tasosta riippumatta on ollut tilauksensa Radion Suomen tarjonnassa, siinä, joka muistuttaa lyhyttavaraliikkeen ja aktikvariaatin yhdistelmää.
Nyt sanovat Yle Puheen uudistuneen. Se kuuluu koko Suomessa ja Yleisradion mielestä se on ”viihdyttävä ja fiksu puheradio ruuhkavuosiaan eläville ihmisille”. Esille pääsevät kuulemma ”kiinnostavat puhujat ja kiinnostavat aiheet aina ajankohtaisasioista viihteeseen, politiikasta lastendraamaan ja kulttuurista urheiluun”.
Todellisuus näyttää siltä, että tiistaina, torstaina ja lauantaina kuullaan tauotta jääkiekkokierrosta. Pari ja puoli tuntia siihen menee ehtoossa. Sitten on olemassa hiihto- ja laskettelukisaa ja mäkihyppyä kyllä riittävästi ruuhkavuosiaan eläville.
Yle Puheen oikeat ystävät voivat keskittyä kanavansa saattohoitoon.
Käy nimittäin niin, että kypsyessään normaali kansalainen jossakin ruuhkavuosista päästyään huomaa kiinnostuksen näköradioon hiipuvan. Ei siksi, etteikö televisio sinänsä olisi erinomainen väylä moniin asioihin, vaan siksi, että asiallisten ohjelmien löytäminen sieltä on lähes mahdotonta, kuin tyrninmarjojen poimintaa.
Niinpä on helpointa siirtyä radion kuunteluun. Paitsi tietenkin nyt, kun Yle nykyaikaistaa profiileitaan. Ei ole pahaa sanottavaa radion kiekkokierroksesta tai mäkiviikoista. Ne vain olisi pitänyt sijoittaa toisin.
Ne ovat sentään arvotavaraa. Ylellehän maksetaan tunnetusti veroa.
Kaupallisen television puolella on aluksi maksettava mainosveroa joka ainut päivä maitokaupassa ja siihen päälle vielä jokin korttimaksu.
Käykää kaikki täällä avautumassa YLE:n "uudistuksesta" :
http://yle.fi/puhe/ohjelmat/puheen_iltapaiva/radio_herattaa_tunteita_1300.html
Ilmoita asiaton kommentti