Puheenaihe: Mikä Helsinkiä gutguttaa?
- Tältä näyttää Bilbaon Guggenheim-museo.
Mikä on Guggenheim-Helsinki hankkeen pahin ongelma?
Pitävien argumenttien puute, talouslaskelmien aukot, väärään suuntaan kulkevat rahavirrat, kaupunkipoliittiset virhetulkinnat, sokeus kaupunkirakenteen periaatteille, kulttuurialan tuntemattomuus vai joku muu? Ehkä sittenkin demokratiavaje.
Demokratia on yhteistä päätöksentekoa yhteisistä asioista. Guggenheim-Helsingissä on kyse julkisista resursseista: kertainvestoinneista, käyttötalouden euroista ja maankäytöstä. Helsingin arvokkaimman tontin kohtalosta päätettäisiin sekä kiinteistöomaisuutena että osana Kauppatorin ”kansallismaisemaa”. On kyse siitäkin, kenen ehdoilla helsinkiläiset haluavat kotikaupunkiaan kehittää.
Parhailla ei sitä ole
Kun vedotaan kaupunkien kansainväliseen kilpailuun, unohtuu, miksi vertailujen kärjessä pysyvät Vancouver, Wien, Bern, Toronto, Frankfurt tai Sydney, vaikkei yhdessäkään ole Guggenheimia. Ne ovat kaupunkeja, joissa vesijohtovettä voi juoda, sähkö ei katkeile, netti pelaa, julkinen liikenne sujuu, kaduilla on turvallista, viranomaisia ei tarvitse lahjoa, lapsille on hyvät koulut, asunnoissa on valinnanvaraa ja sairaanhoitoon voi luottaa.
Kilpailukyky rakentuu kaikkien kaupunkilaisten tarvitseman julkisen infrastruktuurin laadusta ja yhteiskunnan avoimuudesta. Mukavat ravintolat, ooppera ja konsertit ovat plussaa. Kuvataiteita harrastavat vain harvat, arkkitehtuuria ja designia vielä harvemmat.
”Miksei Helsingille kelpaa sama kuin New Yorkille, Venetsialle ja Berliinille?” Toki kelpaisi, nuo Guggenheimithan ovat täysin yksityisiä! Tervetuloa ostamaan tontti, rakennuttamaan tilat, hankkimaan kokoelmat ja näyttelyt ja maksamaan palkat ja verot! Miksi kaupungin pitäisi kantaa liiketoimintaa harjoittavan säätiön riskit ja maksaa vanhentuneesta tavaramerkistä?
Entäs demokratia?
Samaan aikaan, kun Guggenheim-säätiö laati paksua mutta sisällöltään ohutta selvitystä, Helsingissä kokoontui kaupunginhallituksen asettama Demokratia-työryhmä.
Demokratiavaje laajenee eri syistä; kuntakoot kasvavat, asiat monimutkaistuvat, syrjäytyminen ja ulkopuolisuuden tunne lisääntyvät. Miten päätöksentekoa voidaan avata ja hyödyntää asukkaiden osaamista? Tätä pohdittiin kaupungintalolla samalla, kun virkamiehet viereisessä huoneessa tiedottivat medialle, että eiköhän se Guggenheim jo 2018 ole tuossa Katajanokalla. Tämä ennen kuin selvityksen sisällöstä oli hajuakaan, saati että projektista olisi tehty yhtään poliittista päätöstä.
Ehdotan Helsingin kaupunginvaltuustolle, että se päättää koota eri osaamisalueita, elämäntapoja, arvoja ja ikäryhmiä edustavan työryhmän rakentamaan realistisia vaihtoehtoja Guggenheim-hankkeelle. Mukaan kutsutaan niin korkeakouluja, suuria ja pieniä firmoja, kansalaisjärjestöjä, kulttuuri-ihmisiä ja luottamushenkilöitä. Keskustelua käydään eri foorumeilla.
Vaihtoehtojen tulee perustua laajaan näkemykseen suunnasta, johon Helsinkiä halutaan kehittää. Mikä on tärkeää sen elinvoimalle? Mikä on Helsingin profiili? Mitä riskejä julkisten investointien on ensisijaisesti torjuttava? Mitä monikulttuurisuus merkitsee? Mikä on kaupungin taidemuseon tehtävä? Mitä tarpeita tuleva keskustakirjasto täyttää, mitä ei?
Tausta-aineistona voi käyttää aiemmin tärkeinä pidettyjä suunnitelmia, joita ei rahanpuutteen vuoksi ole toteutettu, esimerkiksi arkkitehtuurimuseon ja designmuseon ”välipala” ja Tanssin talo tai etnografinen museo.
Voi myös aloittaa tyhjältä pöydältä ja pohtia, mitkä ovat 2020-luvun instituutioita ja symbolirakennuksia. Tarvitaanko komea näyttelytila 1900-luvun taiteelle vai jotakin aivan muuta?
Jo miljoonalla irtoaisi
G-säätiön selvitys vei vuoden ja 2,5 miljoonaa dollaria. Tällekin työryhmälle annetaan vuosi, mutta vain yksi miljoona euroa.
Sikäli kuin ehdotusten toteutus vaatisi julkisia varoja tai julkista tilaa, lopulliset valinnat tekee uusi kaupunginvaltuusto 2013. Veikkaan, että prosessin läpivieminen ylittää kansainvälisen julkisuuskynnyksen ja osoittaa, että Helsinki elää ajan hermolla.
Kaarin Taipale
Kirjoittaja on tekniikan tohtori ja vapaa kaupunkitutkija. Hänen kokoamansa pamfletti Guggenheimin varjossa julkaistaan 30.1.
Uusi rahanreikä veronaksajille?
Jos Kukkeli kerran on niin hyvä rahankerääjä, niin antakaa raharikkaiden rikastuttaa itseään vielä enemmän. Rakentakoot sen omilla rahoillaan.
Ilmoita asiaton kommentti