Puheenaihe: Pärjäisikö suomalainen arkkitehti Guggenheimin suunnittelukisassa?

Helsinkiin rakennetaan mahdollisesti Guggenheim-museo, jonka suunnittelijaksi havitellaan tietenkin tähtiarkkitehtia. Tilanne tuo mieleen vanhan esimerkin markkinoinnin maailmasta. Eräänä kansallistunnetta ravistelevana iltana vuonna 1995 Merita-pankin logo sai reilusti maksutonta media-aikaa tv-uutisissa. Logo oli teetetty Lontoossa ja siitä oli maksettu miljoona markkaa.

Tuonaikaisessa Suomessa se oli käsittämätön summa pankkinimen oheen naitetusta pylpyrästä. Merita-pankin esimerkkiä noudattaen lukuisat muut suomalaisfirmat lähtivät logo-ostoksille Lontooseen, koska sieltä saatiin imagolle arvoa ja brändille hintaa.

Nyt Suomeen ollaan istuttamassa erityislaatuista, isoa ja kallista museobrändiä. Jos päätös Guggenheimin rakentamisesta syntyy, käynnistyy myös arkkitehtikilpailu, jonka kokoista ei ole Suomessa ennen nähty. Guggenheim-projekti imuroi joka tapauksessa Suomesta hurjat summat rahaa ulkomaille, joten toivoa sopii, että jotain saataisiin myös kotiin päin. Rakennusprojektin hinnaksi on arvioitu 140 miljoonaa euroa, josta peräti 40 miljoonaa on budjetoitu arkkitehtuurin ja designin varalle.

Homma pitäisi nyt hoitaa kotiin niin, että Guggenheimin suunnittelukisan voittaisi suomalainen arkkitehtitoimisto.

Kotimaiseen suunnittelutyön arvostuksen puute paistaa räikeästi taipumuksesta ajatella, että kansainvälinen tähtiarkkitehti tarkoittaa automaattisesti ulkomaista arkkitehtia.

– Suomestakin löytyy kykyjä ja hyvin näyttävää arkkitehtuuria, muistuttaa tamperelainen arkkitehti Juho Manka.

– Tämä on luottamusjuttu: uskalletaanko ottaa vakavasti nuorten suunnittelijoiden ehdotukset, vai takerrutaanko aina vain vanhoihin tunnettuihin nimiin? kysyy Manka.

Suomalaiset pärjänneet

Guggenheim-keskustelun yhteydessä vilauteltuja tähtiä ovat Frank Gehry, Steven Holl, Zaha Hadid ja Daniel Libeskind. Nämä kuuluisuudet eivät yleensä osallistu arkkitehtikilpailuihin ilman erillistä kutsua ja osallistumispalkkiota.

Tässä mielessä niuho, vuonna 2007 voimaan tullut hankintalakimme saattaa yllättäen kääntyä suomalaisarkkitehtien voitoksi.Yleinen käsitys on, että hyvin harvat suomalaiset arkkitehdit ovat pärjänneet alan kansainvälisissä kilpailuissa.

– Se on enemmänkin näköharha, Manka toteaa.

Norjaan juuri valmistuneen Kilden-kulttuurikeskuksen suunnittelukilpailun voitti helsinkiläinen ALA-arkkitehdit, Lahdelma&Mahlamäki puolestaan pääsi suunnittelemaan parhaillaan Varsovaan rakennettavaa Puolanjuutalaisten historian museota.

Vähän aikaa sitten Tampereella käytiin kansainvälistä arkkitehtikilpailua, jossa suunnittelukohteena oli Suomen Pankin aukiolle tuleva paviljonki. Mukana oli lukuisia nimekkäitä ulkomaisia arkkitehtitoimistoja, mutta kotimainen ALA-arkkitehdit voitti myös Tampereen-kisan.

Vuonna 2006 valmistuneen Tallinnan nykytaiteen museo KUMUn suunnittelukilpailun puolestaan voitti turkulainen arkkitehti Pekka Vapaavuori.

Kuukausien panostus

Avoimiin kilpailuihin osallistumisen perinne on juurtunut suomalaisiin arkkitehtitoimistoihin kiinteästi, vaikka käytännössä kilpailutöihin vaadittavaa aikaa ja energiaa ei ole helppoa järjestää.

– Suunnitteluun pitää satsata satoja tunteja, jotta ehdotuksesta tulisi hyvä, toteaa tamperelainen arkkitehti Kimmo Ylä-Anttila. Tarvitaan siis useamman työkuukauden panos.

– Yleensä kilpailuihin voivat osallistua nuoret suunnittelijat, jotka voivat laittaa niihin paljon aikaa, tai isot toimistot, joilla on riittävästi resursseja työvoiman irrottamiseen, Ylä-Anttila kiteyttää.

Jos Helsingin Guggenheim todella toteutuu, heitän haasteen kahteen suuntaan.

Suomalaiset arkkitehdit: osallistukaa kisaan pystypäin ja päihittäkää ennakkosuosikit.

Päättäjät: tulevaisuuden kansainvälinen arkkitehtikuuluisuus asuu ja työskentelee parhaillaan Suomessa. Uskaltakaa ostaa hänen ideansa.

Helsingin Guggenheim-hanke

Guggenheim-museorakennuksen suunnittelusta järjestettäneen kaikille avoin, kansainvälinen kilpailu.

Kiasman suunnittelukilpailu vuonna 1992 oli avoin Pohjoismaiden ja Baltian maiden arkkitehtitoimistoille. Lisäksi mukaan kutsuttiin palkkiolla viisi tähtiarkkitehtia.

Kutsukilpailuun osallistuville maksettavat palkkiot voivat olla kymmeniä tuhansia euroja per osallistuja.

Hankintalaki saattaa Helsingin Sanomien (16.1.) mukaan estää avoimen kilpailun rinnalla kutsukilpailun.

Arkkitehtuurimuseossa Helsingissä on parhaillaan näyttely, joka esittelee viime vuosina kansainvälisiä suunnittelukilpailuja voittaneiden suomalaisarkkitehtien töitä.

Katri Kovasiipi

kirjoittaja on tamperelainen taidekriitikko

Ota kantaa: Pärjäisikö suomalainen arkkitehti Guggenheimin suunnittelukisassa?