Puheenaihe: Joulusanoitukset ovat hangesta

Suosituimmat joululaulut ovat puhkisoitettuja ja sanoitukset ihan hangesta, mutta yhä Sylvian joululaulu on monelle joulun tae.

Sylvia on mustapääkerttu, lintu, joka talvehtii Sisiliassa. Zacharias Topelius antoi vuoden 1853 runossaan linnulle äänen, häkkilintuna. Häkkilinnun on ajateltu vihjaavan tsaarin ikeestä vapauteen haikailevaan Suomeen, mutta tuskin nykykuulija menee näin pitkälle pohdinnoissaan.

Topelius oli vain melkoisen ahdistunut kirjoittaessaan luontorunoaan. Poika Michael oli kuollut kahden vuoden ikäisenä, professori oli joutunut ylioppilaiden epäsuosioon ja Suomen talvi kangisti. Muistot Sisilian sypresseistä ja tulivuorista lämmittivät.

Ehkä eläintensuojelija Topelius näki häkkilinnun houkutuslinnuksi, joka kutsui lajitovereitaan paistiksi.

Yhtä kaikki, outoa. Suomalaisesta pirtistä ponnahdetaan mafia-alueelle.

Toisaalta aika moni valitsee etelän lämmön Suomen loskajoulun sijaan. Siellä, uima-altaan ääressä palmun alla ja viinin kera sirkuttaen tarina on tosi.

Jussi Björling ja O helga natt. Yhdistelmä, jota suomalaiset eivät varsinkaan aattona voi vastustaa.

Suomalaiset haluavat Oi jouluyön ruotsinkielellä. Ja Jussilla. Tai siis Johanilla.

Ruotsin tunnetuin tenori sai Jussi-nimen suomenkieliseltä isoäidiltään. Ehkä pahasti alkoholisoitunut tenori – sekin niin suomalaista – vetoaa meihin enemmän kuin puhtoinen Pentti Hietanen.

Pakkoruotsi on hyväksyttävissä Adolphe Adamin korkealle kaareutuvan sävelmän veturina. Sitä paitsi, kuka haluaisi ymmärtää laulun umpikristillisen julistavaa sanoitusta syntiemme tähden maailmaan tulleesta Herrasta?

Varpunen jouluaamuna on elämys vasta sitten, kun Vesa-Matti Loiri sen esittää. Esittäjän persoona kirkastaa hassunkin rallin.

Tonttu ei vaan saa unta. Rajaton-yhtye nosti Viktor Rydbergin runoon sävelletyn yksitoistasäkeistöisen vanhan laulun uudelleen suosikiksi. Tontulla on hyvä tarina, se käpsehtii muiden nukkuessa pihapiirissä ja tarkistaa tuvat, tallit ja orret. Tonttu miettii, minne sukupolvet matkaavat. Missä on ajan virran lähde?

Kukapa ei rakastaisi maalaismaisemaa ja siellä liikkuvaa hiljaista tietoa. Tonttu ei provosoi niin kuin Jeesus.

Jouluyö, juhlayö. Oberndorfin joulumessussa 1818 kantaesitetty maailman tunnetuin joululaulu on suora kuvaus jouluyön tapahtumista, mutta ensimmäisen säkeistön perheanalyysi on pätevä kaikkien nuorten parien kodeissa. Kun (koliikki)vauva on vihdoin nukahtanut, työttömät vanhemmat pääsevät selvittelemään välejään.

Uusi, suosittu joululaulu? Sekin on mahdollista. Petri Laaksosen Tulkoon joulu soi koulujen juhlissa ja kuorojen toivottuna.

Herkistä tunnelmakuvista riemuisaan päätökseen etenevä kappale on otettu vastaan avosylin, vaikka se sisältää reipasta käännytystä ”uskon siemen nouskoon pintaan” -toiveella.

Mutta kuka Fouganthinen karkaillessa haluaisi todella päästää ”vangit vankiloistaan”?

Inhokit ja suosikit

Jouluradion tekijä

Jouluradion toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne aloittaa jouluun ajoittuvan tarjonnan suunnittelun jo vuoden alussa.

Kokemusta joululauluista siis on.

Inhokkien maininta aiheuttaa tunnontuskia Kalliorinteelle, sillä se on monien ykköseksi nostama Varpunen jouluaamuna.

– Pitkäveteinen, ahdistava, ei kosketa. Onhan tarina järkyttävä, pieni veli tulee lintuna taivaasta, mutta melodia vielä lisää muuta melankoliaa ja ahdistavuutta.

Suosikikseen Kalliorinne nostaa Topeliuksen sanoihin sävelletyn En etsi valtaa loistoa.

– Olin ehkä nelivuotias, kun kuulin sen ensi kerran. Nytkin kuulemiseen liittyy voimakas tunnekuva lapsuudesta. Siinä on se, mitä ajattelen joulusta parhaimmillani. Saan vilpittömän tarpeen toivottaa rauhaa.

Sanojen ammattilainen

Toimittaja, hyvän suomen kielen virallinen puolustaja Pasi Heikura pitää joululauluja koko kansan psykoanalyysina.

Jokainen joululaulu vie kuulijansa johonkin menneisyyden jouluun: yhtäkkiä olet kahdeksanvuotias ja ihmettelet kärsimättömänä huurteisesta ikkunasta katsellen, miksei pukki jo tule.

Kaikki eivät pidä joululauluista, koska menneisyys jylisee niissä. Joululaulujen soittamisen pitäisi olla paljon harkitumpaa.

Heikuran inhokki on mikä tahansa joululaulu, joka soi tavarataloissa.

Se muuttaa silloin ihmisen persoonan syväkerrostumat vaihdon välineeksi minkä tahansa muovirihkaman rinnalle.

Entä suosikki?

– Hoosianna sähköistää kuin AC/DC:n riemukkain ralli tangomarkkinoilla. Siinä on positiivinen, eteenpäin puskeva draivi ja melodia, jota on helppo laulaa täysin palkein. Ei mitään tonttuleikkiä tai surkuttelua vaan silkkaa energiaa!

Ota kantaa: Mikä on aattona suhteesi joululauluihin? Pitäisikö ne sanoittaa uudestaan?