Puheenaihe: Viekö Spotify artistien rahat?
Internetissä toimiva Spotify on saanut monet taas maksamaan kuuntelemastaan musiikista. Hittisäveltäjä Jussi Hakulinen pitää kuitenkin yhtiötä ahneena riistäjänä ja varkaana
Innostus oli suurta, kun ruotsalainen Spotify-musiikkipalvelu aloitti toimintansa syksyllä 2008. Vihdoinkin laillinen firma, joka voisi haastaa Pirate Bayn kaltaiset laittomat latauskanavat! Musiikkia saattoi kuunnella ilmaiseksi mainosten kera tai ilman mainoksia kympillä kuussa – rajattomasti.
Aika nopeasti kuoroon liittyi myös soraääniä. Artistit alkoivat ihmetellä, miksi rahaa kertyi vain muutama lantti, vaikka heidän kappaleitaan oli kuunneltu jopa kymmeniätuhansia kertoja. Osa päätyi poistamaan musiikkinsa Spotifysta.
Suomessa keskustelu roihahti heinäkuussa uudelleen liekkeihin, kun Yö-yhtyeelle useita hittejä säveltänyt Jussi Hakulinen hyökkäsi Facebookissa rajusti Spotifyta ja tekijänoikeusjärjestö Teostoa vastaan.
– Kun totuus etujärjestöni osuudesta tähän levymyyntiä lamaavaan mystiseen konsortioon selvisi, minulle tuli vastustamaton halu alkaa rikkoa paikkoja. Teosto on itse sopinut Spotifyn kanssa suoraan näistä täysin naurettavista ”korvauksista”, Hakulinen kirjoitti ja päätyi kuvaamaan Spotifyn kaltaisia firmoja riistäjiksi ja varkaiksi.
Aiheesta syntyi Facebookin Kuka Mitä Häh? -ryhmässä vilkas keskustelu.
Kuka kerää rahat?
Hyväntahtoinen kuluttaja on syytösten edessä hämillään. Onko käymässä niin, että suurin osa rahoista meneekin kätevää tekniikkaa kehittäville musiikin välittäjille, operaattoreille ja vastaaville ei-taiteellisille tahoille ja varsinaiset tekijät jäävät nuolemaan näppejään? Maksanko Spotifylle ihan turhaan, jos haluan tukea kuukausimaksullani nimenomaan musiikin tekijöitä?
Oman osansa soittajien rahoista vievät edelleen myös levy-yhtiöt, jotka myyntilukujen laskiessa pyrkivät pääsemään jaolle muusikkojen kaikista tuloista kuten keikkaliksoista ja fanituotteiden myyntivoitoista.
Samaan aikaan Nokian kaltaiset teknologiayhtiöt lobbaavat sellaisten tekijänoikeuslakien puolesta, jotka sallisivat niiden käyttää erilaisia ”sisältöjä” mahdollisimman halvalla ja joustavasti – eli mieluiten ilmaiseksi tai pienellä kertakorvauksella.
Toisaalla taas vaanivat yhä äänekkäämmät piraatit, jotka ovat kehittäneet melko absurdeja teorioita siitä, kuinka kaikki netissä helposti levitettävä kulttuuri kuuluu ilmaiseksi kansalle. Artistien toimeentulo ei heitä kiinnosta. Mielenkiintoista on, että tuore kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki tuntuu ainakin jossain määrin sympatiseeraavan piraatteja, mikä saattaa panna uuden tekijänoikeuslain ikuisuuksia jatkuneen valmistelun osittain uusiksi.
Näissä olosuhteissa musiikkibisneksessä pitkään toimineen Timo Luukkasen vitsi pelkotiloja lisensoivan ”Fobioston” perustamisesta osuu loistavasti maaliinsa.
Mutta takaisin Spotify-keskusteluun. Jussi Hakulinen on siis pettynyt palvelusta saamiinsa korvauksiin ja muitakin samanmielisiä löytyy. Esimerkiksi hyvämaineinen suomalainen indie-yhtiö Texicalli ei anna musiikkiaan Spotifylle nykyisillä ”kiskuritariffeilla”.
Optimistejakin onneksi löytyy, etunenässä Maija Vilkkumaa, joka kertoo Kuka Mitä Häh? -keskustelussa saaneensa Spotifysta viime syksyltä ”ihan hyvät” korvaukset. Vilkkumaan mielestä Spotify on ”hieno palvelu”, josta saatavat tulot auttavat, kun levymyynti laskee.
Optimismia peliin
Vilkkumaan näkemykselle antaa tukea norjalainen Kaizers Orchestra -yhtye, joka Bergens Tidende -lehden haastattelussa kertoo ansaitsevansa Spotify-soitoista jo suunnilleen saman verran kuin yksittäisten kappaleiden myynnistä iTunes-kaupassa. Osittain tämä toki johtuu siitä, että Norjassa Spotifylla on enemmän maksavia asiakkaita kuin Suomessa. Suhteessa paremmin maksaa Spotifyn uusi kilpailija WiMP, joka ei vielä ole rantautunut Suomeen.
Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella? Minusta näyttää, että artistien ja levy-yhtiöiden kannattaa olla musiikin uusien levityskanavien kanssa tarkkana, mutta varovaiseen optimismiinkin on aihetta. Esimerkiksi Jussi Hakulisen olisi syytä vihdoin itsekin kokeilla, minkälaista Spotifyn käyttäminen on – toistaiseksi hän sanoo tietojensa perustuvan vain kuulopuheisiin.
Tosiasia on, että Spotifyn ansiosta moni ihminen on alkanut käyttää musiikin hankkimiseen enemmän rahaa kuin vuosiin. Se on hyvä alku cd:n jälkeiselle ajalle. Taidolla ja huolella tehtyä musiikkia tarvitaan aina.
Faktat Spotifysta
Vuonna 2008 aloittanut palvelu, jonka kautta voi kuunnella miljoonia musiikkikappaleita. Halutessaan Spotifysta voi myös ostaa omakseen kappaleita samaan tapaan kuin esimerkiksi iTunes-kaupasta.
Mainosrahoitteisella ilmaisversiolla musiikkia voi kuunnella 10 tuntia kuukaudessa, maksullisilla (4,99 e tai 9,99 e/kk) rajattomasti.
Spotifylla on yli 10 miljoonaa käyttäjää, joista 1,6 miljoonalla on maksullinen versio.
Palvelu toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Britanniassa, Saksassa, Ranskassa, Espanjassa, Italiassa ja heinäkuusta alkaen myös Yhdysvalloissa.
Kilpailijoihin kuuluvat muun muassa yhdysvaltalainen, laillisuudeltaan epämääräinen Grooveshark sekä Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa toimiva WiMP, joka tarjoaa pelkästään maksullista palvelua.
Ota kantaa:Haluatko maksaa netin kautta kuuntelemastasi musiikista?
?Vihdoinkin laillinen firma, joka voisi haastaa Pirate Bayn kaltaiset laittomat latauskanavat!?
Suomen tekijänoikeuslakien mukaan tiedostojen lataaminen ei ole kiellettyä. Vain tekijänoikeuksilla suojatun materiaalin levittäminen on laitonta. Eli käytännössä tavallinen tallaaja pystyy vertaisverkkojen kautta lataamaan täysin laillisesti ja rikoksiin syyllistymättä lähes rajattoman määrän materiaalia.
Laillinen kanava ilmaiselle musiikille, jonka tarjoaa kaupallinen yritys - ei lähtökohtaisesti kuulosta kovinkaan luotettavalta. Harva tuntuu valittavan siitäkään, että kirjasto veisi kirjailijoiden rahat. Kukaan ei osta kirjoja, kun ne saa kirjastosta? Ai niin, kirjastot eivät pyri kaupalliseen voittoon. Sehän on ihan eri juttu.
On ymmärrettävää, että artistit haluavat säilyttää rakenteen, jolla ennen vanhaa on saattanut tienata elannon - levytuotoilla elämisen. Se on aivan yhtä ymmärrettävää, kuin se, että öljy-yhtiöt vastustavat uusiutuviin energianlähteisiin siirtymistä.
?Toisaalla taas vaanivat yhä äänekkäämmät piraatit, jotka ovat kehittäneet melko absurdeja teorioita siitä, kuinka kaikki netissä helposti levitettävä kulttuuri kuuluu ilmaiseksi kansalle.?
Immateriaalioikeudet ovat aina olleet vaikeita asioita. Esimerkiksi kukaan ei varmasti pidä siitä, kun joku kertoo sinun kehitellemän vitsin omanaan. Monesta jo nyt julkaistusta materiaalista pystyy keksimään pyörän uudestaan vain yhdistelemällä jo tuotettuja teoksia. Siten taide on aina ennenkin kehittynyt. Nykyinen tekniikka ja tiedonsiirto vain mahdollistaa yhdistelyn suorilla otteilla alkuperäisteoksista - oli kyse sitten kuvataiteesta tai musiikista. Mash up -taide luo vanhasta uutta, eikä kukaan varsinaisesti häviä.
Spotify tuottaa rahaa sillä, mitä aina on tehty ilmaiseksi. Tiedon ja taiteen levittäminen lähipiiriin, minkä kautta influenssan tavoin sinne missä pippuri kasvaa.
Ilmoita asiaton kommentti