Liikkuvainen brassilantio sytyttää tanhun liekkeihin – Katso video

Kun 140 suomalaista lähtee siirtolaiseksi Brasiliaan, mitä he ottavat mukaansa? No, tietysti tanhun.

Tampereen Tallipihalla esiintyvän joukkion tunnistaa tanhuajiksi vaatetuksen ja musiikin perusteella. Kaikilla on yllään kansallispuvut ja ämyreistä raikaa ehta Suomi-sävel.

Mutta itse tanssissa on jotain outoa: se näyttää hauskemmalta ja riehakkaammalta kuin tanhu yleensä.

– Pyrimme aina tekemään tanssistamme mahdollisimman ilmeikästä ja iloista. Valitsemme esitettäväksi vain reippaita tanhuja, koska ne sopivat brasilialaiseen luonteenlaatuun, Inga Hohenthal-Costa selittää.

Kolmannen polven brasiliansuomalainen on mukana Penedon Kansantanssin Ystävät -nimisessä tanssiryhmässä. Sen ovat perustaneet suomalaissiirtolaisten jälkeläiset, jotka haluavat säilyttää yhteyden esi-isiensä kulttuuriin.

.

Tupa täynnä lauantaisin

Ryhmän ansiosta suomalainen kansantanssi on todellinen vetonaula pienessä Penedon kaupungissa Brasilian rannikolla.

Penedon Suomi-klubille saapuu joka lauantai satoja ihmisiä tutustumaan tanhuun ja suomalaiseen kulttuuriin.

– Tanhu on Brasiliassa erikoinen ja eksoottinen tanssi, mutta brasilialaiset tuntuvat pitävän siitä paljon. Noin 700 katsojaa vetävä tupa on usein aivan täynnä, Hohenthal-Costa kehaisee.

Kansantanssin toivat Brasiliaan ensimmäiset Penedoon muuttaneet suomalaissiirtolaiset 1920-luvulla. Suomalaistaustaisia on jäljellä enää vähän, mutta aluetta markkinoidaan edelleen vahvasti Suomi-teemalla.

Suurin osa alueen asukkaista saa elantonsa turismista. Myös Inga Hohenthal-Costa pyörittää majoitusbisnestä.

– Suomi on Penedon alueen brändi, jota hyödynnetään joskus vähän väärin. Brasilialaiset yrittäjät antavat kaupoilleen suomenkielisiä nimiä, vaikka eivät tiedä Suomesta tai sen kulttuurista mitään.

Kieli uhkaa kadota

Vaikka tanhua vielä tanssitaan ja kaupunki tunnetaan Suomi-kylänä, on siirtolaisten perintö hiljalleen hiipumassa pois. Suomen kieltä ei juuri enää kuule.

– Se on niin vaikea ja vähän puhuttu kieli, että nuoret opettelevat mieluummin englantia portugalin lisäksi, Hohenthal-Costa kertoo.

Myös muuttovirta vie pois Penedosta: viime vuosina muualle on muuttanut neljä suomalaistaustaista nuorta.

Penedon Kansantanssin Ystävissä Suomi-henki kuitenkin sykkii vielä vahvana.

Tampereen Tallipihalla sora rapisee ja hei-huudot kiirivät, kun 20 brasilialaista vaalii esi-isiensä eksoottista tanssiperinnettä.