Puheenaihe: 8 väitettä siitä, miten Tampereesta tehdään täydellinen kirjastokaupunki
- Pääkirjasto Metso tunnetaan hyvin Pirkanmaalla. Sitä tahdotaan kehittää entistä vireämmäksi yhteiseksi tilaksi ihmisille.
Tampere on mainio kirjastokaupunki, mutta yllytettynä aloin kaivella syitä, miksi kaupunginkirjasto ei vielä ole täydellinen. Seuraavasta listasta me kirjastolaiset leivomme kehittämisohjelmaa.
1 PIKI kuntoon! Ei kaivanne perusteluita. Tavoite on saada PIKI-verkkokirjasto iskuun vuoden loppuun mennessä yhdessä järjestelmätoimittajan kanssa. Sitten voidaan kurottautua pidemmälle ja panna järjestelmät puhumaan mobiilia: olemme jo mukana helsinkiläisten kehittelemän kännykkäkäyttöisen kirjastokortin suunnittelussa. Kokeiltavaksi se voi tulla ensi vuonna.
2 Kansalaisten tilaa! Monet palvelut, kuten lainojen uusiminen, ovat muuttaneet ja muuttamassa verkkoon. Aineistokin siirtyy vähitellen elektroniseen muotoon. Kirjastotilat voidaan siksi ajatella uusiksi: julkisina työtiloina ja vielä nykyistä laajemmin tapaamis-, tapahtuma- ja oleskelupaikkoina. Kirjastot pitää tehdä selvästi yhteisön omiksi sen sijaan, että ne olisivat ei-kenenkään-maata tai kirjastolaisten reviiriä.
3 Pääsy e-aineistoihin! Kirjastosta riippumattomista tekijöistä merkittävimpiä ovat tekijänoikeudet. Ne rajaavat aineiston hankintaa sitä enemmän, mitä uudemmasta aineistolajista on kyse: hinta nousee ja käyttöehdot kiristyvät. Joitain aineistoja ei voi ostaa kirjastokäyttöön ollenkaan. Tässä siirrytään politiikan puolelle: Arkadianmäen uusien päättäjien pitäisi määritellä, miten kansalaisille taataan pääsy e-muodossa olevaan aineistoon yhtä lailla kuin painettuun aineistoon.
4 Lisärahaa, hinnat kallistuvat! Kirjojen lukeminen on edelleen sivistyksen ehto, eikä niitä olla hylkäämässä. Silti tilastot haastavat: kirjallista aineistoa on 90 prosenttia kirjastojen kokoelmista, 84 prosenttia hankinnoista ja 74 lainoista. Kovimmat paineet ovat kalleimpaan aineistoon eli dvd-elokuviin. Lehtitilauksia vähennettiin pari vuotta sitten säästötoimena, mutta lehdet ovat entistä kysytympiä. Konsolipelit ampuivat käyttötilastojen kärkeen heti, kun niitä alettiin hankkia. Hankinta kuihtuu ilman lisärahaa.
5 Sunnuntaiaukiolot! Tähtäämme nykyistä laajempiin ja myös sunnuntaiaukioloihin, mutta aikeemme kaatuvat kerta toisensa jälkeen säästötoimiin. Nyt näyttää siltä, että Metsoon tulevan palautusautomaatinkin hyödyt halutaan ulosmitata kaupungin budjettilinjausten takia henkilöstösupistuksina.
6 Käyttäjien kanssa! Palveluita kannattaa kehitellä ja ylläpitää yhdessä käyttäjien kanssa. Tässä lajissa meillä on vasta kimallusta silmissä. Palautejärjestelmää parannellaan, käyttäjäkyselyitä sorvataan uusiksi yhteistyössä muiden kirjastojen ja kulttuuripalvelujen kanssa, mutta ne ovat vasta paperilla. Suoralle käyttäjäosallisuudelle ei ole kanavia.
Muualta voi ottaa mallia: Hämeenlinnassa oli laadittu kirjastoauton reitit yhdessä asukasyhdistysten kanssa. Etelä-Haagan kirjastoon hankittiin ompelukone nuorten toivomuksesta. Kirjastojen kaunokirjallisuustietokanta Kirjasampo on juuri avattu avointa tiedonlouhintaa varten.
Kansalliskirjaston Digitalkoissa jo kymmenet tuhannet kansalaiset ovat osallistuneet digitoidun aineiston tarkistamiseen; nyt juuri korjaillaan 1800-luvun lopun Aamulehtiin skannauksessa jääneitä aukkoja.
7 Meidät tunnetaan! Lainaaminen on vain puolet kaikesta, mitä kirjastossa tapahtuu: Työtilaa löytyy jo nyt, samoin kokoontumistiloja porukoille. Työasemia on eri kirjastoissa yhteensä 179.
Tapahtumia järjestetään vuosittain 450–500, ja tiedonhaun opetusta ja muuta medialukutaitoapua annetaan sadoille luokille ja ryhmille eskareista ikäihmisiin.
Koti & peti –palvelu tuo aineistoa kotiin, jos itse ei pääse kirjastoon.
Uusinta uutta on mahdollisuus digitoida VHS-nauhoja, dioja ja monia muita analogisia aineistoja.
8 Kulttuurien sorinaa! Kulttuurienvälisyys kuuluu kirjastojen perusluonteeseen, mutta siinä pitää skarpata. Sisäänpäin käpertymällä ei pärjää Tampere eikä Suomi. Suomalaista kulttuuria maahan muuttaneille, muita kulttuureja sopivina annospaloina paljasjalkaisille suomalaisille.
Tarvitaan myös tilanteita, joissa eri ryhmät sulautuvat, kuten huhtikuinen kirjailija Eduard Uspenskin vierailu Metsossa. Olimme kaikki rajattomasti ja monikielisesti Uspenskin ja Fedja-sedän faneja. Tätä haluamme lisää!
Tuula Haavisto
Kirjoittaja on Tampereen kirjastotoimenjohtaja
Ota kantaa: Mitä mieltä olet kirjastojen uudistamissuunnitelmista?
Ei uudesta Pikistä saisi esille uutuuksia, vaikka sellainen hakuominaisuus olisikin - jotakuinkin kaikki uutuudet kun ovat niitä, joita ei Pikissä näy. Yrittäkääpä etsiä vaikka Seppo Jokisen uutta kirjaa. Kyllä se kirjastossa on, vaikkei siltä näytä :)
Ilmoita asiaton kommentti