Puheenaihe: Armeija ei jätä kaveria

Suomalaisten nuorten fyysinen ja henkinen kunto sekä puolustusvoimien rooli nuorten syrjäytymisen estämisessä puhuttavat jatkuvasti. ”Nuorukaisten jatkuvasti kasvava pahoinvointi on hälyttävää, ja yhä useammin kysytään, miten puolustusvoimat voisi estää nuorten miesten syrjäytymistä. Se on kuitenkin väärä kysymys puolustusvoimille. Eihän sosiaalityöntekijöiden ja terapeuttien tehtäviä voi siirtää armeijalle”, totesi esimerkiksi Aamulehden pääkirjoitus 14. elokuuta.

Kysymys siitä, miten puolustusvoimat voisi estää nuorten miesten syrjäytymistä ei kuitenkaan ole lainkaan väärä, koska puolustusvoimat on vastuullisesti mukana ehkäisemässä nuorten syrjäytymistä.

Puolustusvoimat osallistuu valtakunnallisesti nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja hallitusohjelman mukaiseen nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen.

Varusmiehiä tuetaan erilaisten ohjelmien, kuten Aikalisä-tukipalvelun ja Kaveria ei jätetä -toimenpidemallin mukaisesti.

Tavoitteena on luoda varusmiehille ja reserviläisille palvelusolosuhteet, joissa kansalaisvelvollisuuden voi suorittaa turvallisesti siviili- ja taloushuolten vaivaamatta.

Jokaisessa varusmiehiä kouluttavassa joukko-osastossa toimii linjaesimiesten ja kouluttajien tukena moniammatillinen tukihenkilöstö.

Puolustusvoimilla on hyvät mahdollisuudet puuttua nuorten syrjäytymiseen, koska lähes koko nuorten miesten ikäluokka tavoitetaan viimeistä kertaa vuosittain kutsunnoissa. Tässä yhteydessä muodostuu kuva kunkin nuoren miehen elämäntilanteesta sekä toiminta- ja selviytymiskyvystä.

Nuorisolain 7. pykälän mukaisesti apua tarvitseville nuorille tarjotaan kutsuntavaiheessa ja varusmiespalveluksen aikana mahdollisuutta päästä oman kotikuntansa Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -tukipalveluun, jossa kuntien terveysalan tai nuorisotyön ammattilaiset tarjoavat tukea ja ohjausta.

Vuonna 2012 Aikalisä-toiminta kattaa jo 95 prosenttia Suomen kunnista.

Myös vuonna 2011 käynnistetyn Kaveria ei jätetä -toimenpideohjelman tavoitteena on pahoinvoinnin ja mielenterveyden ongelmien varhainen havaitseminen.

Puolustusvoimien tarjoama tukiverkko muodostuu asiantuntijoista, kuten sosiaalikuraattoreista, sotilaspapeista ja lääkäreistä, sekä palvelustovereista ja esimiehistä.

Etenkin palvelustovereiden ja varusmiestoimikunnan rooli pahoinvoinnin tunnistamisessa on merkittävä, sillä useimmat nuoret puhuvat huolistaan mieluummin ikätovereilleen.

Varusmiehille on tarjolla joka arki-ilta klo 18–20 maksuton ja anonyymi Väestöliiton varusmiespuhelin (0800 180362), joka tarjoaa keskusteluapua nuorten elämänhallintaan ja identiteettiongelmiin.

Puolustusvoimissa tutkitaan ja seurataan aktiivisesti etenkin varusmiesikäisten, mutta myös kutsuntaikäisten sekä reserviläisten fyysistä suorituskykyä ja liikuntakäyttäytymistä.

Liikunta edistää fyysisen suorituskyvyn lisäksi sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia. Puolustusvoimien liikuntastrategian mukaan liikuntakasvatuksen tulee olla turvallista, tasa-arvoista ja eettisesti hyväksyttävää.

Vuonna 2011 liikuntaohjelmassa hyödynnettiin myös sosiaalisen median mahdollisuuksia käynnistämällä MarsMars.fi -kokeilu. Palvelussa voi laatia omalle kuntotasolle räätälöidyn kunto-ohjelman.

Varusmiespalvelus muodostaa nuorelle opintoihin ja työelämään siirtymisen kannalta merkittävän nivelkohdan.

Monilla nuorilla on jo palvelusaikana opiskelu- tai työpaikka tiedossa. Nuorten yhteiskuntatakuuohjelman mukaisesti joukko-osastoissa järjestetään ajantasaista opintoneuvontaa ja työuraohjausta, joka toteutetaan sosiaalikuraattorien, varusmiestoimikuntien ja alueellisten oppilaitosten, TE-toimistojen sekä muiden neuvonta- ja ohjauspalveluiden yhteistyönä.

Varusmiehille tiedotetaan ennen heidän kotiutumistaan tai palveluksen keskeytyessä mahdollisuudesta kotiutumiskeskusteluun, jossa laaditaan kotiutumissuunnitelma eri viranomaisten kanssa. Näin pyritään takaamaan kaikille vaivaton siirtyminen reserviin.

Kommentoi tai kirjoita aiheesta lehden Jatkot-palstalle: nakokulma@aamulehti.fi