Puheenaihe: Käytettävyys kilpailuvaltiksi

Kirjoittaja on käyttäjäkokemusalan palveluita tuottavan LeadIn Oy:n toimitusjohtaja.

Kahdesti vuodessa jokainen joutuu käymään läpi arjen käytettävyystestin: mikrojen, kännyköiden, sykemittarien ja digiboksien kellot on siirrettävä kesä- tai talviaikaan. Miten helpoksi ja hankalaksi tämä operaatio onkaan voitu tehdä! Yksi laite vaihtaa aikansa automaattisesti, toisessa painetaan montaa nappia kerralla ja pitkään, kolmannessa liikutaan monimutkaisissa valikoissa. Neljäs saa jäädä puoleksi vuodeksi väärään aikaan, kun käyttöohje on vieraalla kielellä tai ainakin hukassa.

Kun tamperelainen nousee sinivalkoiseen bussiin, matka maksetaan vilauttamalla älykorttia lukulaitteelle, ja siinä se. Harvoin tulee ajatelleeksi, että tämä on itse asiassa oivallinen käyttöliittymä. On sellaisiakin systeemejä, jotka vaativat kuittaamaan maksutapahtuman painamalla OK, asettamaan kortin oikein päin ahtaaseen koloon tai pyytävät tekemään valintoja siitä, maksaako vain oman matkansa vai myös muita matkustajia. Arkitarpeisiin tehdyissä tuotteissa paras käyttöliittymä onkin usein sellainen, jota ei huomaa.

Hyvä käyttäjäkokemus syntyy siitä, että tuote on helppo, mukava ja tehokas käyttää. Myös tyylikäs ja tuotteen henkeen sopiva ulkoasu luovat hyvää käyttäjäkokemusta. Samat kriteerit pätevät, olipa kyseessä nettisovellus, konsolipeli tai kaivospora. Tärkeintä on tarkoituksenmukaisuus.

Käyttäjäkokemus on arjen laatutekijä, mutta sillä on myös taloudellinen arvo. Teollisuudessa tiedetään, että hyvä käytettävyys vähentää koulutuspäiviä ja sairauspoissaoloja sekä lisää tehollisia työtunteja ja työtyytyväisyyttä. Kun vaikkapa autossa ajon aikana käytettävä laite suunnitellaan käyttäjälähtöisesti, voidaan säästyä kohtalokkailta onnettomuuksilta.

Ei kannata puhua ”inhimillisistä tekijöistä johtuvista virheistä”, vaan suunnitella laite sellaiseksi, että se vähentää niiden mahdollisuutta. Töissä, joihin sisältyy paljon valvontaa tai odottelua, hyvä käyttöliittymä pitää mielen virkeänä vaikkapa pienellä leikkisyydellä. Nettikauppias tietää, kuinka monta prosenttia asiakkaista tippuu jokaisella ylimääräisellä klikkauksella.

Vaikka hyvään käyttäjäkokemukseen investoidaan nykyisin jo monella alalla, julkiset toimijat näyttävät seuraavan kaukana takana. Lääkärit ja hoitajat käyttävät kallista aikaansa vaikeaselkoisten tietojärjestelmien parissa taistelemiseen, ja silti lääkkeitä menee vääriä määriä tai väärille potilaille. Kesällä julkaistiin uutinen, jossa kerrottiin yhteishaun sähköisen hakulomakkeen olevan niin hankala, että opiskelijat hakevat vahingossa vääriin koulutusohjelmiin. Huono käytettävyys koituu nuorelle mittaamattoman kalliiksi, jos seurauksena on turha välivuosi tai väärä ala. Liikaa aikaa kuluu myös veroilmoitusten tekemiseen ja Kelan papereiden pyörittämiseen, koska lomake ja sen palauttamisprosessi ovat monimutkaisia. Käytettävyyttä pitää vaatia julkisissa hankinnoissa, ja se tulisi ottaa yhdeksi kilpailutuksen kriteereistä.

Uutisiin käytettävyys päätyy yleensä vain silloin, kun siinä on jotain vikaa. Siksi unohtuu helposti, että Suomessa ollaan tämän alan edelläkävijöitä koko maailmassa. Se antaa teollisuutemme tuotteille kilpailuetua, kun yritykset tekevät päätöksiä vaikka teollisuuslaitteiden hankinnoista. Vaikka Nokiaa nyt kovasti ruoskitaan, sen vuosien varrella esittelemät innovaatiot tunnetaan kaikkialla – täällä luotiin ensimmäiset kaupalliseen läpimurtoon yltäneet älypuhelimet, mutta toisaalta myös yksinkertaisuudessaan kaikkia kuluttajaryhmiä palvelevat peruskännykät. Nykyisin mainettamme korkean teknologian, audiovisuaalisen osaamisen ja elämyksellisyyden suunnannäyttäjänä pitävät yllä uudet brändit kuten Angry Birds tai Iron Sky, vaikka ne ovat tietenkin vain jäävuoren huippu alan osaamisesta Suomessa.

Suomalaista käyttäjäkokemuksen asiantuntijuutta arvostetaan ulkomailla. Tampere on yksi alan huippukeskuksista muun muassa korkeakoulujen käytettävyyden ja designin tutkimus- ja koulutustarjonnan ansiosta.

Suomalaisten ja pirkanmaalaisten on syytä olla ylpeitä osaamisestamme hyvän käyttäjäkokemuksen suunnittelussa. Tätä ammattitaitoa pitäisi käyttää rohkeammin myös omien julkisten palveluidemme parantamiseen sekä tietysti yritystemme menestyksen vipuvartena. Tehdään hyvästä käyttäjäkokemuksesta pirkanmaalaisen yrityselämän kilpailuvaltti!

Keskustele aiheesta!

Kirjoita aiheesta lehden Jatkot-palstalle: nakokulma@aamulehti.fi