Puheenaihe: Talouspuheen taso nousuun!
Juttu perustuu Penna Urrilan haastatteluun. Hän on Elinkeinoelämän keskusliiton johtava ekonomisti.
Taloustieteilijöiden näkemyksiä arvostetaan. Silti asiantuntijoiden tietämys ei välillä heijastu lainkaan käytännön poliittiseen päätöksentekoon. Miksi?
Lisää näkemystä ulkoa
Kansalaisjärjestöt, ay-liike ja työnantajat ovat vahvassa asemassa Suomessa. Siksi maassamme on totuttu tekemään politiikkaa hyvin paljon etujärjestöjen ehdoilla. Poliittisen päätöksenteon eri vaiheita ei olekaan totuttu tarkastelemaan puhtaasti taloustieteellisistä näkökulmista.
Verkostoituminen on pienessä maassa helppoa, ja kaikilla etujärjestöillä on poliittiset kytköksensä ja etunsa ajettavanaan. Poliittisen kentän pienuus mahdollistaa keskustelun rajojen yli. Toisaalta etujärjestöt saattavat jyrätä niiden ulkopuolelta tulevat näkemykset.
– Esimerkiksi Ruotsissa poliittiseen kulttuuriin kuuluu se, että ehdotukset joutuvat taloustieteelliseen läpivalaisuun. Jos todetaan, ettei ehdotus ole järkevä tai sillä ei ole tehokkaita vaikutuksia, se putoaa pois keskustelusta.
Järjestöjen ulkopuolisten, lähinnä akateemisten taloustieteilijöiden olisi myös syytä pohtia, ovatko he ottaneet keskusteluihin riittävillä äänenpainoilla osaa. Jos näin ei ole, ei pitäisi arvostella päätöksentekoa yksipuolisesta ajattelusta.
Laajaa kuvaa, ei nippelitietoa
Usein ekonomisteilta kysytään asioita, joita he eivät pysty arvioimaan, kuten bruttokansantuotteen kehitystä vuoden päähän. Jos ennusteet eivät pidäkään paikkaansa, tuohdutaan. Taloudesta ei voida tehdä betonivaloksia, sillä kaikki luonnonkatastrofeista alkaen vaikuttaa siihen. Sen todistaa esimerkiksi Japanin viimevuotinen tsunami ja sen vaikutukset maailmantalouteen.
On tärkeämpää ymmärtää esimerkiksi se, miten markkinat ja yhteiskunta toimivat eri tilanteissa eri lainalaisuuksin, eikä keskittyä pieniin yksityiskohtiin. Kun tiedetään, miten ehdotukset esimerkiksi verotuksen muutoksista vaikuttavat ihmisten ja markkinoiden käyttäytymiseen, voidaan luoda toimivia käytännön sovelluksia.
– Ei ole tarkoituksenmukaista kysyä, miksi Nokian kurssi laski juuri tänään niin ja niin paljon. Merkityksellisempää on ymmärtää ensin, miten markkinat ylipäätään toimivat. Vasta sitten voidaan miettiä yksittäisen yrityksen roolia.
Lyhyen aikavälin asioista kiinnostutaan liikaa, pitkästä tähtäimestä liian vähän. Esimerkiksi kilpailupolitiikasta tai verotuksesta taloustieteilijöillä voisi olla painavaakin sanottavaa siitä, mitkä ehdotukset kantaisivat hedelmää ja mitkä eivät.
Näe eri äänien taakse
Taloustieteilijöiden näkemykset samoista asioista voivat erota radikaalistikin toisistaan, koska lähestymistavat ja painotukset vaihtelevat. On kuitenkin asioita, kuten kannustinkysymykset, joissa ekonomistit voivat olla hyvinkin samaa mieltä.
Esimerkiksi keskustelu kestävyysvajeesta saa välillä kummalliset mittasuhteet, koska kukaan ei tunnu ymmärtävän, mistä puhutaan. Kestävyysvaje tarkoittaa julkisen talouden pitkäaikaista tasapainoa, ei tämän hetkistä tilannetta. Vaikka nykyisessä taloustilanteessa julkisen sektorin talous onkin kunnossa, on yritettävä arvioida yhteiskunnan muutoksia ja niiden vaikutuksia talouteen.
– Asiaan liittyy väestön ikääntyminen, julkisen velan korkomuutokset tulevaisuudessa ja niin edelleen. On syytä tarkastella, miten vaikka eläkeiän nosto tai verotuksen muutokset vaikuttavat kestävyysvajeeseen.
Silloinkin taloustieteilijät voivat olla erimielisiä, koska esimerkiksi näkemykset väestön ikääntymisen taloudellisista vaikutuksista eroavat.
Huuto seis
EU:n talouskriisikeskustelu on muuttunut juupas-eipäs-otteluksi sekä puolueiden sisällä että välillä. Keskusteluun kaivattaisiin kiihkotonta sävyä ja argumentointia. Muistaako kukaan, miksi yhteiseen valuuttaan tai ylipäätään koko unioniin on lähdetty? Olemmeko unohtaneet, miksi yhteinen talousalue on haluttu ylipäätään kehittää? EU:n vahva yhtenäinen talous luo paremmat mahdollisuudet globaaliin kilpailuun.
– Yhdysvalloissa yhtenäinen talouspolitiikka ja sen vahvuus eivät olisi mahdollisia, jos joka osavaltiolla olisi aivan omat pelisääntönsä.
Kenen taloustieteilijän puhetta sinä uskot? Keskustele aiheesta!
Kirjoita aiheesta lehden Jatkot-palstalle: nakokulma@aamulehti.fi
Onko tämä sitä vapaata liikkumista kun verorahat liikutetaan Etelä-Eurooppaan jatkuvasti laajenevalle alueelle?
Asiantuntijat, olkaa hyvät ja vastatkaa.
Minusta katsoen liikuminen on hyvinkin voimakkaasti määräiltyä joidenkin ihmisryhmien päätöksenteolla.
Taitaa olla "valehtellijoiden" kerho tämä Euroopan kerho.
Mutta taustalta löytyy niinkuin Suomessakin kovasti syötettiin tietoa että yrityksistä tehdään suurempia ja suurempia.
Nykypäivinä on tainnut tulla keinot päivänvaloon,
ainakin osittain.
Niinhän ne oli keinot jesuiitoillakin.
Ilmoita asiaton kommentti