Puheenaihe: Vaihtakaamme koirat vuohiin - Lemmikeille haittavero?
Tsaari Aleksanteri II oli aikaansa edellä. Hänen valtakaudellaan, tarkemmin ottaen vuonna 1878, säädettiin Suomeenkin koiravero.
Nykyisessä Suomessa vain Helsinki ja Tampere perivät koiraveroa. Kunnilla on mahdollisuus päättää itse hauvelimaksusta.
Nyky-Suomi onkin puolestaan täysin ajastaan jäljessä. Nyt nimittäin tarvittaisiin valtakunnallinen tai sitäkin laajempi haittavero, joka kattaisi koirien lisäksi muutkin hiirtä isommat lemmikkieläimet.
Ne ovat nimittäin ilmastonmuutoksen aiheuttajia siinä missä me ihmisetkin. Lemmikkieläinten määrän huima maailmanlaajuinen kasvu kasvattaa kansakuntien hiilijalanjälkeä rinta rinnan globaalin väestöräjähdyksen kanssa.
Kulttuurimme on inhimillistänyt lemmikkieläimet. Niistä on tullut usein korvike ihmissuhteille. Eläinten myönteisiä mielenterveysvaikutuksia ei voi yhtään vähätellä. Mutta ympäristölle ne ovat uhka.
Kuluttajien aatelia
Amerikkalaisen Worlwatch-instituutin tänä keväänä julkistama Maailman tila 2012 -raportti sisältää mielenkiintoisen katsauksen lemmikkieläinten ympäristövaikutuksista. Siinä vanhempi tutkija Erik Assadourian määrittelee, että ison koiran ruokinnan aiheuttama ekologinen jalanjälki on 0,36 hehtaaria luonnonvaroja joka vuosi.
Tarvitaan siis kahden–neljän omakotitontin verran viljelymaata pitämään yllä nelijalkaisen ystävämme nykyinen länsimaalainen elintaso. Tai kuten Assadourian rinnastaa:
– Yksi bangaladeshiläinen kuluttaa keskimäärin 0,6 hehtaaria luonnon varoja vuodessa eli vähemmän kuin kaksi saksanpaimenkoiraa.
Mitäs tämä nyt on? Eläin on eläin eli luontokappale. Voiko sen rinnastaa ihmiseen luonnon tuhoajana?
Voi kuin voikin. Etenkin koirille valmistetaan, pakataan ja kuljetetaan ruokaa teollisesti aivan samaan tapaan kuin homo sapiensillekin. Lemmikeille on tarjolla meidän sivilisaatioissamme kauneudenhoito-, ajanviete- ja terapiapalveluja lähes ”inhimillisessä” mittakaavassa.
Väistämättä tulee mieleen, että Tampereella avattiin taannoin maan ensimmäinen koirakahvila.
Worldwatchin arvioita voi pitää jopa maltillisina. Uusiseelantilaisen Victorian yliopiston tutkijat Robert ja Brenda Vale kirjoittivat kolme vuotta sitten kirjan Time to Eat the Dog (On aika syödä koira).
Maasturia pahempi?
Kirjan mukaan keskikokoinen koira kuluttaa vuodessa 164 kiloa lihaa ja 95 kiloa viljatuotteita, mikä tarkoittaa 0,84 hehtaarin ekologista jalanjälkeä. Ero luvuissa voi johtua siitä, että Valet ottivat huomioon hävikinkin. Esimerkiksi 300 gramman kuivamuonaan käytetään 450 grammaa lihaa ja 260 grammaa viljatuotteita.
Kirjassa verrattiin koiria 4,6-litraiseen katumaasturiautoon, jolla ajetaan vuodessa 10 000 kilometriä. Vaikka mukaan otetaan auton valmistamiseen kulutettu energia, maasturin ekologinen jalanjälki on alle puolet keskikokoisesta koirasta eli 0,41 hehtaaria.
Veroja, rajoituksia
Varsin yhtä mieltä ollaan siitä, että lemmikkien hurjavauhtinen yleistyminen on ympäristöongelma. Suomessa on tätä nykyä noin 600 000 koiraa kotieläiminä. Niin sanotusti puhdasrotuisia niistä on suunnilleen 450 000. Vuosittaiset rekisteröintimäärät ovat kasvaneet nopeasti 30 000 kappaleen tienoilta yli 50 000:een.
Suomi on koirien maa. Useimmissa eurooppalaisissa maissa kissa on yleisempi lemmikki. Niin myös Yhdysvalloissa, missä koiria on 61 miljoonaa ja kissoja peräti 76,5 miljoonaa. Assadourianin mukaan lemmikkien ruokinta USA:ssa vaikuttaa ympäristöön yhtä paljon kuin Kuuban ja Haitin asukkaat yhteensä.
Mitä kaikkea tämä tarkoittaa tulevaisuutta ajatellen?
On täysin realistista odottaa, että lemmikkien pitämisestä aletaan periä haittaveroja. Yksi tapa olisi lisätä verot koiran- ja kissanruokiin sekä vastaaviin.
Tutkijat ennakoivat myös siirtymistä kooltaan ja ympäristövaikutuksiltaan nykyistä pienempiin eläimiin kotioloissa.
Ekologisesti järkevintä olisi tietysti pitää lemmikkeinä tuotantoeläimiä. Assadourian suosittelee etenkin vuohia ja kanoja.
Kommentoi: Pitääkö lemmikkejä verottaa tai vähentää?
Kirjoita aiheesta lehden Jatkot-palstalle: nakokulma@aamulehti.fi
Minusta koiria syylistetään liikaa. Loppujen lopuksi on kyse siitä miten IHMINEN hoitaa koiransa. Perus seurakoira ei tarvitse kuin hyvät tavat jotka pitäisi opetella jo pentuna. Sen lisäksi Vähintään kaksi lenkkiä päivässä, ruokaa (polven korkuselle koiralle riittää päivässä noin 2dl ruokaa) ja muutaman rokotteen, jotta koira pysyy terveeenä. Näillä "eväillä" koira ja koiran omistaja voivat elää leppoisaa ja hyvää elämää.
Jos minulta kysytään on täysin ihmisen vika, että koirilla on niin suuri egologinen jalanjälki. Jos ihmisit lopuisivat koirien kauneus ihanteista ja keskittyisivät siihen, että koiran aivot mahtuvat sen päähän ja että ulkomuoto ei tuottaisi muita vastaavia terveysriskejä. Niin uskon, että koirien hoitokuluihin ei menisin niin paljon kuin nykypäivänä.
Toinen asia on koirien sairaudet kuten ylipaino. Ei koirat sitä hanki itselleen vaan koirien omistaja. Ei ihminenkään tule tuosta vain ylipainoiseksi. Myös se että koirille on tarjotaan hedelmöityshoitoja on minusta aivan turhaa. Koirien kohdalla jos luonto on karsinut pois heikomman koiran mahdollisuudet lisääntyä, niin tarviiko siihen oikeasti puuttua.
Kauhulla kuuntelen myös, sitä kuinka koirille tehdään kauneusleikkauksi ja hankitaan lävistyksiä. Myös koirien turkin väärjääminen ja TURHIIN vaatteisiin pukeminen on kauheata.
Koirat syntyvät ja elävät ihmisen ehdoilla ja silti koira tuntuu olevan se jota syytetään eikä omistajaa. Koira on lemmikki, se on myös perheenjäsen, mutta se ei missään nimesssä ole ihminen. Niin kauna kuin koira ei ole ihmisen tasolla, ei sitä voi syyttää teoistaan ja odottavan se osaavansa ottavan vastuun kuin ihminen.
Omistan itse 7v koiran, jolla on vielä puolet elin ikää jäljellä. Koirani on meidän perheen jäsen, mutta se ei silti "istu samassa ruokapöydässä kanssani", niin kaunan kuin näin on, en voi odottaa siltä mitään muuta kuin opetetttuja tapoja ja hyvää seuraa. Loppu onkin omistajasta kiinni.
Ilmoita asiaton kommentti