Tässäkö syy opintojen venymiseen? Ylioppilaat eivät hallitse matematiikkaa ja äidinkieltä

Tuon äidinkielen osaamisen tason huomaa jo niinkin yksikertaisissa asioissa kuin Mydään ja Ostetaan-palstoilla , siellä myydäään "sohva kalustoja" ja "kirja hyllyjä"
Olen nähnyt myytävänä myös "uima altaan",
"nuken vaunut" ja "lasi pöydän".
Jos ylioppilaillakin on osaaminen tuota niin onko siellä monen ällän "ylllllliopilaita" ?

Ilmoita asiaton kommentti

Onkin paljon tärkeämppä opiskela ratsastusta ja muuta mukavaa. Mitäpä suuren turhiksen, lukion, venymisestä. Tärkeämpää on oppia suomen kieltä, jotta pärjää jatko-opinnoissa, eikä vaikuta kielitaidottomalta typerykseltä työelämässä.

Ilmoita asiaton kommentti

Yliopistossa ei äidinkielellä tee mitään. Englanti sen sijaan pitää olla hallussa, koska lähes kaikki materiaali on englanniksi ja harjoitustyötkin kirjoitetaan lähinnä lontoonkielellä.

Ilmoita asiaton kommentti

Lopettakaa se turha opiskelu ja menkää töihin,ei siellä tutkinnoilla pärjää vaan tekemällä.Kaikki ei voi olla insinöörejä,jonkun on heilutettava lapiookin(siitä maksetaan jotain 8-9e/h),sillä pärjää hyvin kun ei ota asuntolainaa,vaan hakee halvan vuokra-asunnon,laittaa kaikki ylimmääräisen säästöön ja käy kerran vuodessa 24h risteilyllä nauttimasta työnsä hedelmistä(myöhemmin sitten voi ottaa lapsetkin mukaan).Näin elää kunnon 80-luvun koulun käynyt duunari,jonka elämää varjosti neuvostoliitto ja ydinsodanpelko,puhelinkopissa kyseltiin työpaikkoja taskut täynnä kolikkoja!Sitten tuli 90-luvun lama ja 10vuoden suurtyöttömyys,repikää siitä.Yhtäkkiä joku ihme naamakirja kosketusnäyttösukupolvi 2000-luvulla tietää kaiken elämästä,vai onko se vaan luettu netistä?Kun on 45 vuotta omilla käsillä tehnyt raskasta työtä,niin voi oikeasti olla ylpeä itsestään,ei siihen tarvita elämyslomia,elämä itsessään on sitä!!!T:rakkokämmen raksalta, ps.tee työtä jolla on tarkoitus!

Ilmoita asiaton kommentti

Juurihan oli uutinen,kun oppilaat lunttaavat kokoajan kännyköillään alaasteelta ylioppilaaksi joka paikassa kun vain pystyvät.Lopputulos on sitten tämä.Lunttaamalla ei opi ja jossakin vaiheessa se huomataan ettei henkilö osaa mitään eli siihen tyssäsi uraputki ja siivousala ja työttömyys loppuelämän tulos.

Ilmoita asiaton kommentti

"Joo, tästähän se johtuukin. Opiskeluaikojen venymisellä ei tietenkään ole mitään tekemistä jatkuvan köyhyysrajan alapuolella elämisen kanssa. Moni siirtyy työelämään jo ennen valmistumista, koska opintorahalla ja lainalla hädintuskin pysyy hengissä."

Kyllä noilla asioilla mitään tekemistä on toistensa kanssa. Tutkimusten mukaan heikko elintaso nopeuttaa valmistumista huomattavasti. Hyvät tulot opiskelijalla taas hidastavat valmistumista... esim. opintotukien korotukset näkyvät valmistumistilastoissa selvinä valmistumista hidastavina piikkeinä.

Niin hassua kuin se onkin, juuri sellainen opintotuki, jolla juuri ja juuri pysyy hengissä, taitaa olla valmistumisnopeuden kannalta optimaalisin. Parempi tuki johtaa hitaampaan opiskeluun, ja selvästi sitä huonommalla tasolla oleva tuki taas johtaa siihen, ettei osa pysty opiskelemaan.

Nykyinen opintotuki on aika hyvän kokoinen. Itsekin sillä elelin monta vuotta. Tuki riittää elämiseen mainiosti, jos ei käy aktiivisesti baareissa juomassa rahojaan, ja jos on kesäisin edes osan aikaa töissä.

Ilmoita asiaton kommentti

"Lukioissa tulisi kiinnittää huomiota erityisesti äidinkielen, matematiikan ja ruotsin kielen hallintaan, koska ne ovat jatko-opintojen kannalta keskeisiä menestystekijöitä."

Mistä se ruotsi tuohon mukaan tuli? Eihän jatko-opinnoissa ruotsia tarvita kuin pakollisella virkamiesruotsin kurssilla. Ja se kurssi on selvästi helppotasoisempi läpäisytasoltaan kuin ylioppilastutkinto.

Kun kurssilla on väkeä, joka on viimeksi käyttänyt ruotsin kieltä lukiossa esim. 10 vuotta sitten, niin lähtötason on mitä on. Ruotsin kurssia pidetään yliopistossa (ainakin omassani) kyllä tosi mukavana, juurikin helpohkon tasovaatimuksen takia.

Ilmoita asiaton kommentti

Lukioissa pitäisi sallia vain funktiolaskimet. Siinä sitä sitten oppisi kun joutuisi vähän ajattelemaankin.

Ilmoita asiaton kommentti

Taito ymmärtää lukemaansa (nopeasti), referoida tekstiä ja kirjoittaa selkeää asiatekstiä on kultaakin arvokkaampi kyky siinä vaiheessa, kun edessä on kasa 500-sivuisia tenttikirjoja.

Väitän jopa, että puutteelliset taidot äidinkielessä ja opiskelutaidoissa on suurin syy siihen, miksi ovet eivät aukea heti lukion jälkeen yliopistoon. Tästä syystä itse kannatan pääsykokeiden säilyttämistä. Syntyisi kaaos, jos yliopistoon pääsisi pelkkien papereiden perusteella opiskelijoita, jotka eivät pysty lukemaan kirjoja tai kirjoittamaan esseitä.

Myös matematiikka on tärkeää monella alalla, esim. tekniikka ja luonnontieteet, yhteiskuntatieteet, psykologia ja kaikki alat, joissa käsitellään tilastoja ja todennäköisyyksiä.

Lisäksi monella alalla ainakin yliopistossa käytetään englanninkielisiä tenttikirjoja. Ruotsin kieli sen sijaan ei ole "keskeinen menestystekijä" kuin korkeintaan Ruotsissa, Suomen ruotsinkielisissä korkeakouluissa sekä toistaiseksi poliittisista syistä suomalaisissa korkeakouluissa, jotta tutkinto ei jää roikkumaan virkamiesruotsin takia.

Ilmoita asiaton kommentti

Sekä äidinkieli että matematiikka ovat tärkeitä ajattelu- ja päättelytaitojen sparraajina.

Sama asia kun että lenkkipolulla juoksemistaidoilla ei tee mitään juuri missään muualla kuin siellä lenkkipolulla, mutta onhan se mukavampaa kun voi sitten vaikka kävellä portaita hengästymättä.

Ilmoita asiaton kommentti