Puheenaihe: Palkka ei ratkaise, näitä asioita nuoret toivovat työltä
1Raha ei ratkaise
Y-sukupolvella eli 1980–ja 1990-luvuilla syntyneillä nuorilla aikuisilla on erilaiset toiveet ja vaatimukset työelämälle kuin heitä vanhemmilla sukupolvilla. Helsinkiläinen viestintätoimisto Ellun Kanat julkisti perjantaina asiaa selvitelleen Dialogi-hankkeen tulokset eli Terveisin Y -haastekirjan. Dialogia kävivät tulevat työntekijät: 1 700 Aalto-yliopiston opiskelijaa ja yhdeksän työnantajan edustajat.Y-sukupolven vanhemmat paahtoivat töissä, niin että saivat hienon auton, tilavan kodin ja materiaa ympärilleen. Y-sukupolvelle raha ei ole töissä se motivoivin asia. He huomasivat vanhemmistaan, että materia ja tittelit eivät aina tuo onnea. Vaikka on hieno koti, voi tulla avioero ja työelämä voi polttaa loppuun.
Kiinnostavaa tosin on, että naisopiskelijat arvostivat titteleitä ja käyntikortteja miesopiskelijoita enemmän.
2 Arvot kunnossa
Rahaa enemmän Y-sukupolvea motivoi se, että he viihtyvät töissä ja tuntevat tekevänsä jotakin merkityksellistä. Heille on tärkeää, että he saavat töissä onnistumisen kokemuksia. Ja vaikka nuorin sukupolvi saa aina syytöksiä laiskuudesta, laiskottelemaan nuoret eivät töihin mene. Päinvastoin he olivat kiinnostuneita ratkomaan ongelmia ja kehittelemään uusia asioita.Tulevat työntekijät pitävät tärkeänä, että he voivat allekirjoittaa työnantajan arvot. Nuoret haluavat olla työnantajastaan ylpeitä omassa kaveripiirissä. Ei haluta olla töissä työnantajalla, jonka huono maine on kiirinyt.
3 Ei avokonttoria
Y-sukupolvelle työn kiinnostavuuden lisäksi on myös tärkeää, millaisten naamojen kanssa työpaikalla töitä tehdään. Haastatelluille opiskelijoille painavin syy vaihtaa työpaikkaa oli huono työilmapiiri.Toisaalta tämä sukupolvi ei sido työtä niin tiukasti tiettyyn paikkaan. He haluaisivat entistä enemmän tehdä töitä etätyönä, vaikka kotona. Osan mielestä kotona oli mukava tehdä töitä senkin takia, että ennen töiden paiskimista kotona ei tarvitse meikata ja föönata hiuksia niin kuin ennen toimistoon menoa.
Työpaikalla nuoret haluaisivat mieluiten oman huoneen tai ainakin huoneen, jonka he jakavat vain lähimpien työkavereiden kanssa. Eli vaikka työnantajat rakennuttavat nykyisin mielellään avokonttoreita, tulevaisuuden työntekijät eivät niistä innostu.
4Vapaa–aika tärkeä
1990-luvulla syntyneet eivät missään nimessä ole lusmuilijoita. Heille on tärkeää, että työ on kiinnostavaa. Mutta kiinnostavakaan työ ei saa heille olla koko elämä. He eivät halua, että työ vaikuttaa liikaa vapaa-ajan laatuun. Opiskelijoista reilu enemmistö eli 86 prosenttia voisi ottaa palkatonta lisävapaata. Yli puolet eli 60 prosenttia haluaa kieltäytyä ylitöistä.5Minulle itselle
Eräässä mielessä Y-sukupolven edustajia voi pitää itsekkäinä. He haluavat työstä merkityksellisyyttä omaan elämäänsä. Jos heidän vanhempansa ovat ajatelleet, että he voivat työnteolla tarjota paremmat mahdollisuudet lapsilleen, niin Y-sukupolvelaiset ajattelevat omaa viihtymistään.Sama pätee kansainvälisyyteen. Y-sukupolvi on edeltäjiään kansainvälisempi ja on kiinnostunut tekemään töitä ulkomailla. Heille kansainvälisyys on ennen kaikkea oman kielitaidon ja kokemusten kartuttamista. Nuoret aikuiset eivät niinkään ajattele, että kansainvälisyydellään he voivat auttaa yritystä laajentamaan liiketoimintaansa.
6 Äänestävät jaloillaan
Y-sukupolvea on suotta syytetty siitä, että he eivät sitoudu työnantajaansa. Työpaikan vaihtamista ei pidetä itseisarvona. Samallakin työpaikalla viihdytään, jos työnantaja antaa mahdollisuuksia kouluttautumiseen ja kehittämään itseään uudenlaisissa tehtävissä.Mutta jos työpaikan henki on huono, silloin nuoret äänestävät jaloillaan. Heidän vanhempansa ajattelivat, että rahan takia on pakko olla töissä tai työpaikkaa ei vaihdeta, vaikka vaikeaa olisikin.
Ota kantaa: Ovatko työnantajat ottaneet huomioon, että Y-sukupolvella on erilaiset vaatimukset työlle kuin vanhemmillaan?
Ovatko työnantajat ottaneet huomioon, että Y-sukupolvella on erilaiset vaatimukset työlle kuin vanhemmillaan?:
Ensinnäkin: vasta aivan viime vuosikymmeninä työnantajat on pakotettu ajattelemaan, että työsopimus on kahden osapuolen välinen sopimus. Y-sukupolven vanhemmista monellakaan ei ole ollut mitään "vaatimuksia" työpaikkaa hakiessaan, ehkä palkkaa tai etukäteen sovittua työaikaa lukuun ottamatta.
Työnantajat edellyttävät sitoutumista yrityksensä arvoihin ja päämääriin. Nykyisin työntekijät myös odottavat työnantajansa sitoutumista työntekijään yhtä uskollisesti, jos sattuvat töitä saamaan ja jos ko. firman arvot ja työntekijän arvot kohtaavat.
Kuitenkin vastoin asiakkaan etua on työntekijän vaikea toimia, mutta valitettavasti monella alalla firmansa julkilausutuista arvoista huolimatta työnantaja sanelee ehdot, joilla tuotetta tai "tuotetta" myydään tai palvelua annetaan, vaikka sitten asiakasta joutuisi huijaamaan tai esim. hoitamaan ala-arvoisella tavalla.
Kuinka nuoria voidaan alle 30 -kymppisenä vaatia sitoutumaan, kun ympärillä on esimerkkejä pilvin pimein häikäilemättömistä potkuista ja ns. "omistajiin sitoutuneiden" yrityspomojen samanaikaisista järjettömistä palkkioista.
On olemassa myös hyviä työnantajia, mutta suurin osa ajattelee etupäässä sitä sitoutumista vain yksipuolisesti ja tulosta pelkkänä rahana (mikä tietysti on oikeastikin yrityksen pärjäämisen elinehto - mutta ei ainoa).
Ilmoita asiaton kommentti