Puheenaihe: Puolustusvoimien muutoksesta erittäin vähän säästöjä, väittää konkari
- Kohta tämäkin ollutta ja mennyttä. Työnjohtaja Sampsa Ketvell katseli vielä keskiviikkona Hornetin valmistautumista lähtöön Satakunnan lennostossa Pirkkalassa.
Armeijan uudistukselle kouluarvosanaksi kuusi ja puoli. Talousvaikutuksille ei sen sijaan heru kuin juuri ja juuri välttävä.
– Annan vain viitosen, vaikka en ole tilitysaliupseerin tutkintoa suorittanutkaan.
Näin pamauttaa eversti evp, kirjailija Erkki Nordberg, joka on toiminut muun muassa pääesikunnan koulutusosaston päällikkönä ja Karjalan prikaatin komentajana.
Nordberg on sulatellut keskiviikkona julkistettua puolustusvoimien esitystä vuorokauden.
– En oikein ymmärrä, mitä säästöjä syntyy pienistä ripauksista. Jos hallinnollisia yksiköitä yhdistetään, niin silloin jokunen everstin tai everstiluutnantin vakanssi saadaan säästettyä, mutta ei niistä kauheasti hyötyä ole. Säästöjä syntyy vain, kun koko varuskunta pistetään pakettiin.
Petejä liikaa
Päätökset suljettavista varuskunnista saavat Nordbergiltä varovaista tukea. Ovensa sulkevat muun muassa pioneerirykmentti Keuruulla sekä Pohjois-Karjalan prikaati Kontiolahdella.
– Armeijassa on liikaa petejä. Ikäluokasta palveluksen jättää suorittamatta jo reilu viidennes. Lisäksi valmiusyhtymissä on omat pioneeripataljoonat, joissa voidaan antaa koulutusta.
Perinteinen Hennalan varuskunta Lahdessa sulkee myös ovensa.
– Se on ollut huollon tyyssija. Nykyään valmiusprikaateissa on huoltopataljoonat, jotka keskittyvät siihen erikoisosaamiseen, mitä huollolla pitää olla.
Sotajoukko pieni
Uudistusrytäkässä reservin koko vähenee rajusti. Nykyisestä 350 000:sta jäljelle jää vain 230 000. Määrää Nordberg pitää pienenä.
– Meillä oli jatkosodan alkaessa 148 000 miestä aseissa. Kun otetaan mukaan työvelvolliset ja naiset, niin puolustuksesta vastaavia oli kaikkiaan 630 000. Lisäksi meillä oli Lapissa 250 000 saksalaista. Alueellinen puolustus tarkoittaa sitä, että jokaisen tärkeän sillan korvassa on joku kytiksellä. Ei tuleva 230 000 miehen reservi riitä tällaiseen.
Puolustusvoimissa korostetaan, ettei maata puolusteta varuskunnista. Sulkemisia on perusteltu sillä, että jäljelle jäävät joukot ovat nykyistä liikkuvaisempia ja tulivoimaisempia.
– En tiedä, mitä ne pojat siellä esikunnassa ovat keksineet. Millä ihmeellä joukkoja siirrellään, jos vihollisella on ilmaylivoima, hän tiedustelee.
Nordberg epäilee myös armeijan kaluston kuntoa nopeisiin siirtoihin.
– Ainakaan Kainuun prikaatista ei joukkoja ja vehkeitä siirrellä suin päin edestakaisin. Sillä tiellä katkeavat telat ja moottorit hajoavat.
Konkaria ihmetyttää myös se, ettei esitys ota huomioon lainkaan kalustohankintoja.
– On ymmärrettävää, että hankintoja, joista on jo tehty sopimukset, ei voida perua. Jos näin tehtäisiin, jouduttaisiin maksamaan hyvityssakkoja. Sen sijaan olen kuullut, että maavoimat suunnittelee kämmentietokoneiden ostoa varusmiehille. Kaupan arvo olisi satoja miljoonia euroja. Jos tämä projekti edes puolitettaisiin, ei säästöjä tarvitsisi raapia kirstun pohjaa myöten.
Merivoimat pääsi Nordbergin mielestä helpolla.
– Kuvittelin, että toinen laivastoasema Upinniemessä lakkautettaisiin, ja se olisi siirretty Turkuun Pansioon. Siellä ne olisivat olleet paremmin saariston suojassa kuin Porkkalan edustalla.
Kotkan rannikkopataljoonan lopettamisesta ei tule paljon säästöjä. Rakennukset ovat reserviupseerikoulun yhteydessä.
Koulutus haussa
Ilmavoimissa sen sijaan käy kovempi myllerrys.
– Hornetit poistuvat Pirkkalasta, mutta ne mahtuvat muihin lennostoihin. Kun Satakunnan lennosto siirtyi Pirkkalaan, ei Viro vielä ollut Euroopan unionissa tai Nato-maa. Ehkä nyt ajatellaan, ettei kulku etelästä käy ihan käden käänteessä.
Ilmavoimien teknisen koulun ja ilmasotakoulun lakkauttaminen saavat Nordbergin empimään.
– Missä ihmeessä koulutetaan lentomekaanikot jatkossa? Varusmiehille toki annetaan koulutusta, mutta kyllä kantahenkilökuntaan kuuluva tarvitsisi jatkuvaa koulutusta. Aikovatko he ulkoistaa koulutuksen Finnairille, hän kysyy.
Mutta eihän sekään käy.
– Finnairin koneet huolletaan nykyisin Kauko-Idässä.
Ota kantaa: Viekö uudistus Suomen puolustuskyvyn?
Tuhon Erkki Nordbergin viime sodan vahvuuksiin voisi vielä lisätä kesän 1944 vahvuuden. Tällöin aseissa oli 530 000 suomalaista upseeria, aliupseeria ja miehistöön kuuluvaa. Se oli silloin suomen n. 3,8 miljoonan väestöstä 14 %. Ja tämän lisäksihän Suomen rintamilla lähinnä Pohjois-Suomessa, mutta myös Kannaksella taisteli noin 200 000 saksalaista.
Jos tuota kesän 1944 vahvuutta vertaa nykypäivän Suomen 5,4 miljoonan väestöön , niin se tarkoittaisi 750 000 sodanajan vahvuutta. Tätähän voidaan sitten arvioida tarkemmin ottaen huomioon nykyajan suuremman poistuman niin varusmiespalveluksesta, kuin sitten vuosien mittaan vanhenevista reservin ikäluokista. Näistä huolimatta väestöpyramidin rakennetta tarkastellen täysin realistinen sodanajan vahvuus olisi noin 500 000 - 550 000 miestä ja naista.
Onkin huomattava, että puolustusvoimien komentaja viimeisen valtakunnallisen 201. maanpuolustuskurssin avajaisissa 5.3.2012 ilmaisi asiaa mm. seuraavasti: "Jos ovat 350 tuhannen sotilaan puolustusvoimat resursseihimme nähden ylisuuret, niin ovat tulevat 230 tuhannen sotilaan puolustusvoimatkin eurooppalaisessa vertailussa vielä suuret."
Siis "resursseihimme nähden". Komentaja ei puheessaan suoraan ottanut kantaa siihen, onko tuo suunniteltu 230 000 miehen ja naisen sodan ajan vahvuus riittävä tuleviin uhkakuviin. Toki hän totesi lähialueellamme - sen enempää tarkentamatta suuntia - kylmänsodan ajan vahvuuksiin tehdyn mittavia henkilöstövähennyksiä.
Merkittävää on mielestäni myös seuraavat Puheloisen lausuma: "Väärinkäsitysten välttämiseksi tähän on heti lisättävä, että tarvitsemme edelleen myös yli 35-vuotiasta reserviä henkilöiden yksilöllisen valinnan perusteella muun muassa esikunta- ja tukitehtävissä sekä paikallisjoukoissa. Tällä rakenteella voimme yleisen asevelvollisuuden pohjalta turvata riittävän osaamisen sodan ajan joukoissamme, kun asevelvollisten koulutusedellytyksiä edelleen parannetaan ja heille siviilityöelämässä kertyvät henkilökohtaiset taidot otetaan vielä paremmin huomioon." Tämä on sinänsä mielenkiintoinen näkökulma, sillä jos siis yli 35 - 45 -vuotiaita pidetään mittavasti sodanajan vahvuuksissa, niin väestöpyramidi ja ikäluokkien poistumat huomioon ottaen, sodan ajan vahvuus yltää helposti 400 000 - 450 000 vahvuuteen.
Kysymys sodanajan joukkojen vahvuuksista lieneekin enemmän materiaalinen kuin henkilöstöllinen. Mistä saadaan lopuille 170 000 - 220 000 miehelle ja naiselle varusteet, aseet ja muu sotamateriaali ? Mistähän ne muuten ennekin on aina , joskin viime tipassa, saatu ?
Puheloisen puheen voi lukea www.puolustusvoimat.fi ==> perustietoa ==> puolustusvoimien komentaja ==> Puheet ja päiväkäskyt 2012.
Ilmoita asiaton kommentti