Puheenaihe: Koulussa pitäisi opettaa stressinhallintaa, shakkia ja pomon nuoleskelua

Jos Tammerkosken 8 D saisi päättää, koulussa opeteltaisiin, kuinka selvitä elämästä parhaiten – ja suklaata saisi automaatista.

Näin oppilaat kertovat:

Stressinhallintaa

Unelmieni koulussa ei opeteltaisi kaavoja tai kielioppia, vaan kuinka selvitä elämästä parhaiten. Olisi tiedonhakua, stressinhallintaa, ajankäyttöä tai vaikka sitä, kuinka mielistellä pomoa, jos siitä on apua, sillä melkein kukaan aikuinen ei muista kouluasioita ja on silti menestynyt.

Ei olisi kokeita vaan testejä, millä mitattaisiin kuinka hyvin pärjää, ja koulu loppuisi, kun on siihen valmis.

Myös yleistietoa opeteltaisiin, mutta ei yhtä yksityiskohtaisesti kuin nykyään. Se riittäisi, että osaa esimerkiksi suurimpien maiden pääkaupungit. Yleistietoon kuuluisi, kuinka korjata auto, jos se hyytyisi keskelle metsää. Lisäksi opiskelu voisi olla hauskempaa, koska sillä tavalla oppii parhaiten.

Oona Ahonen

Shakki kouluaineeksi

Muistin ja loogisen päättelyn kehittyminen tehostaisi myös muiden oppiaineiden opiskelua. Pettymysten sieto ja keskittymiskyky olisivat nuorille hyväksi näinä ylihektisinä aikoina.

Vertti O. Luostarinen

Päiväunet ja toimintaa

Mielestäni kouluihin tarvittaisiin päiväunet. Päiväunet ja jonkinlaista toiminnallista oppimista. Toiminnallisella opiskelulla tarkoitan opiskelua, jossa tehtäisiin asioita esimerkkien ja toiminnan kautta, ettei tarvitsisi istua kovassa penkissä ja kuunnella opettajan tylsiä laskukaavoja tai opetella opettajan itse keksimiä muistisääntöjä, jotka ”on paras tapa muistaa asiat”.

Tuukka Korpela

Mietitäänpä vaikka matematiikan polynomeja. Miksi sellaisia asioita pitäisi osata? Onhan siinä perusteet jatko-opiskelulle, mutta eikö siihen voisi sitten ottaa vaikka erillistä kurssia?

Mummonikin on elämässään pärjännyt varsin hyvin pelkillä miinus-, plus-, kerto- ja jakolaskuilla! Sen sijaan voitaisiin opiskella jotain hyödyllistä, kuten eri kulttuureista, uskonnoista ja sukupuolivähemmistöistä.

Jenna Paldanius

Koska koulu on kaikille pakollista, sen pitäisi olla rennompaa ja hauskempaa. Olisi tärkeää, että koulussa painotettaisiin enemmän ilmaisutaitoa ja muita sosiaalisia taitoja, koska niitä tarvitaan elämässä.

Terhi Marttila ja Veera Bilaletdin

Olisi kivaa, jos ilmaisutaito olisi pakollinen – ei välttämättä omana aineenaan, mutta vaikka äidinkielessä olisi ilmaisutaitoa enemmän. Esimerkiksi näytteleminen on tarpeeksi rentoa, siitä ei tulisi läksyä, joten se ei aiheuttaisi ylimääräistä stressiä!

Lisäksi se saattaisi auttaa ainakin ujoja, ja miksei puheliaampiakin, oppilaita purkamaan tunteitaan ja ehkä tulemaan rohkeammiksi sosiaalisissa tilanteissa.

Adele Laurén

Lisää kieliä!

Mielestäni koulussa pitäisi olla enemmän kieliä ja valinnaisia aineita. Kieliä olisi mukava osata enemmän, koska niitä tarvitsee tulevaisuuden ammateissa. Kieliä on myös mukava puhua, ja kielitaidoista on hyötyä ulkomaanmatkoillakin.

Jenny Saarinen

On mukavampaa keskustella ihmisen kanssa, jos tietää, missä maassa hänen kotikaupunkinsa on, tai missä maanosassa. Isn’t it nice to understand languages?

Sonja Kostiainen

Asuinalueesta riippuen voitaisiin opiskella niin sanotun pakkoruotsin tilalla joko ruotsia tai venäjää. Itä-Suomessa venäjää, muualla pääosin ruotsia.

Valinnaisainetarjonnassa pitäisi olla meidän mielestämme enemmän kieliä.

Nyt meidän koulussamme on pitkinä vaihtoehtoina ainoastaan espanja ja ranska. Tarjonnassa voisi olla myös hieman erikoisempia vaihtoehtoja, kuten kiina, joka on seuraavia maailman talousvaltioita, portugali ja venäjä, niillä alueilla, joissa sitä ei opiskeltaisi pakollisena.

Noora Puputti ja Emilia Rauhala

Lemmikit kouluun

Tänä päivänä kouluihin ei saa tuoda lemmikkejä eikä koskaan ole ollut minkäänlaista lemmikkipäivää. Meidän mielestämme tämä on aivan väärin. Lemmikithän opettavat lapsille ja nuorille niin kunnioitusta vähemmistöjä kohtaan, kuin myös ystävällisyyttä, biologiaa sekä helliä otteita niin ystävään kuin yrittäjäänkin.

Allergisille voisi olla oma eristetty lasikoppi, jossa he saisivat itsenäisesti opiskella tieteen ihmeitä seuranaan alkuperäisessä koossa olevat muoviset hepat ja hipot.

Olga Korhonen ja Miina Vulli

Lisäenergiaa

Suklaapatukkakone kaikkiin Tampereen yläasteille ja lukioille olisi erittäin tärkeä hanke, koska se antaisi edes yhden tunnin ajaksi lisää energiaa koulupäivään ja sitä saisi nopeasti, eikä tarvitsisi lähteä pois koulun alueelta. Uskon, että koneet vähentäisivät myös nuorten koulustressiä.

Emilia Salonen

Bussien opiskelua

Kasilla on kolme tuntia viikossa fysiikkaa ja kemiaa. Yhden tunnin näistä voisi käyttää bussien opiskelulle. Tunneilla ensinnäkin opeteltaisiin lukemaan bussiaikatauluja, sillä monet eivät osaa edes lukea niitä. On hankalaa, jos haluaisi mennä jonnekin, eikä tiedä, mikä bussi menee määränpään ohi. Samalla tulisi opiskeltua, missä on mikäkin Tampereen osa, ja se on hyvää yleistietoa, jota jokaisen tamperelaisen pitäisi tietää.

Linnea Niemelä

Lisää valinnanvaraa

Meidän mielestämme koulussa saisi olla omavalintaiset aineet. Pari pakollista, jotka olisivat esimerkiksi matikka ja ruotsi, koska niitä luultavasti tarvitaan tulevaisuudessa eniten. Loput aineet saisi päättää itse. Kaikilla olisi kuitenkin saman verran oppitunteja, mutta vain eri aineita.

Jos olisi näin, oppilaat viihtyisivät koulussa paremmin ja arvosanat nousisivat, jos oppilaat lukisivat heitä kiinnostavia aineita. Sillä nykyisellä tekniikalla oppilaat eivät kuitenkaan opi paljoa enempää, koska he eivät panosta, eikä heitä kiinnosta aihe. Myös keskiarvot laskevat, eivätkä kaikki pääse haluamaansa opiskelupaikkaan.

Kati Astrahantseva ja Linda Ervelius

Yläasteella pitäisi olla käytössä samanlainen kurssijärjestelmä kuin lukiossa. Oppilailla olisi siis pakollisia kursseja, kuten matematiikkaa, äidinkieltä ja muita lukuaineita, sekä sitten omavalintaisia kursseja, esimerkiksi kieliä, musiikkia kuvataidetta, ilmaisutaitoa, käsitöitä, tietotekniikkaa tai syventäviä tai lisäkursseja lukuaineisiin.

Pakollisia kursseja olisi jokaisesta aineesta ainakin yksi niin, että oppilaat (varsinkaan nuoremmat) eivät kuitenkaan täyttäisi lukujärjestyksiään pelkällä musiikilla ja kuvaamataidolla. Tämä uudistus olisi mielestäni hyvä, sillä näin opiskelu saataisiin oppilaille mielekkäämmiksi, kun omaa lukujärjestystään saisi muokattua enemmän omien kiinnostusten ja tulevaisuuden toiveiden mukaan. Varsinkin kielten opiskelu on paljon hyödyllisempää, kun opiskelun aloittaa aikaisemmin.

Kaisa Virolainen

Kouluruoka ei tulisi tehtaalta, vaan keittäjät tekisivät ruuan alusta asti itse koululla. Myös ruokavalikoima olisi laajempi ja siihen sisältyisi salaatti, pääruoka, jälkiruoka ja mehu sekä jäätelöä kerran viikossa.

Saana Kivijärvi ja Darya Koroleva

Mielestäni koulussa pitäisi olla vähemmän kahdeksan tunnin päiviä ja vähemmän neljään asti kestäviä koulupäiviä.

Esimerkiksi talvella ei välttämättä näe ollenkaan auringonpaistetta, kun mennään aikaisin kouluun ja päästään myöhään.

Aino Kaarsalo

Tasoluokista tehokkuutta

Kaikilla on vahvuuksia, ja koulun pitäisi auttaa löytämään ne. Ratkaisu tähän ovat tasoryhmät. Oppilaat jaettaisiin oman tasoisiin ryhmiin seitsemännen luokan keväällä, kun opettaja olisi tutustunut heihin.

Opettaja voisi räätälöidä tuntien sisällöt ja etenemistahdin juuri tason mukaan, ei luokan enemmistön. Kuitenkin kokeet olisivat samat kaikille.

Onko tämä nyt sitä jakoa hyviin ja huonoihin? Mielestäni ei.

Kaikilla noudatettaisiin samaa opetussuunnitelmaa, esimerkiksi kielissä lahjakkaat voisivat kehittää osaamistaan ja matikasta päänvaivaa saavien ei tarvitsisi kuunnella luokan matikkanerojen huokailuja, kun ei tiedä viidessä sekunnissa, mitä on 2(48x–9)=12x:3.

Vahvuuksien löydöllä vältettäisiin viimeistään ysillä alkava tulevaisuuspaniikki, ja oppilaat saisivat kavereita myös oman luokan ulkopuolelta. Oppilaat tarvitsevat yksilöllisempää opetusta. Tasapäistäminen historiaan!

Siina Matihaldi

Ota kantaa: Miten koulupäiviä tulisi kehittää?