Puheenaihe: Nyt tulevat säästöt, sanoo Katainen

Hallitus tekee maaliskuussa päätökset uusista menojen leikkauksista, veronkorotuksista ja rakenteellisista uudistuksista. Pääministeri Jyrki Katainen (kok) sanoo, että lisäsäästöjä tarvitaan merkittävästi. Ilman niitä Suomi ei saa velkaantumista kuriin.

Paljonko?

Kataisen kuuden puolueen hallitus sai väännön jälkeen kirjattua hallitusohjelmaan, että valtiontalouden niin sanottu sopeuttamistarve on tällä vaalikaudella 2,5 miljardia euroa. Ekonomistit ovat tehneet selväksi, että kirjaus perustuu liian toiveikkaisiin odotuksiin talouskasvusta.

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas arvioi, että oikeasti säästöjä olisi raavittava kasaan viiden miljardin euron edestä.

Katainen ei ota kantaa siihen, siirtyykö hallitus kehysriihessään Sailaksen lukuun. Hän sanoo, että toimet ovat ”miljardiluokkaa”.

Samaan aikaan osa ekonomisteista, esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan Sixten Korkman ja Niku Määttänen arvostelivat Talouselämä-lehdessä hallitusta siitä, että säästökirveellä iskeminen talouden hyytyessä voi syventää taantumaa entisestään.

Katainen muistuttaa, ettei tiukka talouslinja estä suhdannepolitiikkaa.

– Emme tee miljardiluokan leikkauksia ja veronkiristyksiä tämän vuoden puolella. Ne voidaan jaksottaa vuosille 2013–2015. Suhdannetilanne ei ole tekosyy estää valtion velkaantumista, Katainen sanoo.

Miksi?

Pääministeri toteaa, että jos Suomen pitäisi saada velkaantuminen poikki yksin talouskasvulla, se edellyttäisi viiden prosentin vuotuista kasvuvauhtia. Hän muistuttaa, että se on mahdollista Venäjälle tai Kiinalle, ei Suomelle.

Katainen sanoo, että vyön kiristämisen vaihtoehto olisi, että Suomi velkaantuu entisestään.

Paitsi että lisävelan ottaminen ei Kataisesta ole enää vaihtoehto.

Miten?

Katainen ei suostu vielä erittelemään mitään menoja tai veroja, joihin hallitus maaliskuussa voisi kajota.

Onko pöydällä jälleen sosiaalidemokraattien hylkimä yleisen arvonlisäveron korotus?

Yhden prosenttiyksikön korotus toisi valtiolle vuosittain 800 miljoonaa euroa.

Voiko hallitus pitää kiinni tavoitteestaan, että palkkaveroon ei kajota? Kiristyykö ainakin kaikkein suurituloisimpien verotus?

– Kaikki vaihtoehdot ovat mukana keskustelussa. Jokaisen puolueen pitää olla valmis tinkimään jostakin periaatteesta, Katainen sanoo.

Pääministeri muistuttaa, että myös kasvua tukevat rakenteelliset uudistukset ovat tärkeitä. Niistä yhtenä merkittävimmistä hän nostaa esille valmistelussa olevan kuntauudistuksen.

Yrittäjille Katainen lupaa uusia eväitä. Hallitus päättää kevään aikana kasvuyrittäjyyttä tukevasta paketista.

Pohdinnoissa on yhä mukana esimerkiksi mahdollinen verohuojennus start up -yrityksiä rahoittaville bisnesenkeleille.

Juuri tästä kuusi puoluetta riiteli Säätytalossa hallitusneuvotteluissa viikkokausia.

Miksi Katainen uskoo, että samat puolueet nyt kykenevät tekemään kipeät päätökset?

– Keskinäinen luottamus hallituksen jäsenten välillä on nyt merkittävästi parempi kuin kesäkuussa. Taloustilanne on huomattavasti vakavampi kuin silloin. Kenelläkään ei enää ole ajatuksia, että tulisi joku kasvurysäys, joka veisi ongelmat pois.

Kataisen mielestä tämän vuoden suuri kysymys on, löytyykö poliitikoista ja tavallisista suomalaisista se henki, että tiukassa paikassa omat asiat hoidetaan. Hän on sitä mieltä, että poliitikoista sen on löydyttävä.

– Suomi on äänestetty meidän käsiimme. Ihmiset odottavat poliitikkojen kantavan vastuuta.

Suomen velka

Valtiolla oli viime vuoden lopussa velkaa noin 80 miljardia.

Velkaa asukasta kohden oli noin 14 745 euroa.

Tänä vuonna valtio ottaa lisää lainaa noin 7 miljardia euroa.

Hallituksen kehysriihi on 22. maaliskuuta.

Ota kantaa: Pitääkö poliitikon kyetä tarvittaessa tekemään kipeitä talousratkaisuja, vaikka kansa vastustaisi niitä?