Puheenaihe: Montako kuntaa riittää?
- Suomen Kuvalehti julkaisi aikaisemmin väitetyn kuntauudistuskartan, jossa Pirkanmaalle jäisi vain viisi kuntaa.
Kuntauudistuksesta keskustellaan epämääräisesti. Puhutaan julkisen talouden vajeesta ja arvioidaan rakenteen muutoksen auttavan vajeen paikkaamisessa. Samalla puhutaan palvelujen turvaamisesta.
Uudistusta valmistellaan salassa. Valmistelusta vastaavan valtiovarainministeriön mukaan kunnat pääsevät lausumaan käsityksensä ehdotuksista. Valmisteluun kuntia ei vain haluttu mukaan. Toteutukseen luvataan pehmeitä ja kovia keinoja. Sanaa pakko ei ole enää tuotu esille.
Lehtien pääkirjoituksissa näkyy perehtymättömyys kuntien toimintaan. Tämä ei ole ihmeellistä. On helppo tarkastella yksittäisiä asioita. Voi moittia kuntia heikosta asioiden hoidosta. Esimerkkeinä ovat vaikka kouluruokailu, päivähoito, vanhuspalvelut, katujen kunnossapito ja auraukset. Analyysiä ei haluta tehdä.
Mielipidesivuilla on onneksi ollut erilaisia näkemyksiä.
Kunnat osaavat
Olen odottanut, että lehdistö tarkastelisi, mistä kuntien tilanteessa oikeasti on kysymys. Ministeri Henna Virkkunen (kok) vetoaa siihen, että hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa kuntauudistuksen. Jopa vuosisadan uudistukseksi mainostettua järjestelyä olisi pitänyt kehittää yhdessä. Kunnissa olisi tähän ollut valmiutta.
Tiedän hyvin, että kuntarajoja on tarvetta tarkastella. Minun syntymävuotenani 1949 Suomessa oli 547 kuntaa ja nyt 336. Yhdistymisiä on tehty väestökehityksen ja palvelutuotannon vuoksi. Kyllä kunnissa osataan katsoa eteenpäin.
Aikanaan suppea toimiala on laajentunut kansansivistyksestä ja paloavusta sekä vaivaishoidosta satoja eri tehtäviä käsittäväksi. Tosiasia on, että ilman kuntia ei hyvinvointi olisi toteutunut kattavasti.
Eräiden suurten kaupunkien tapaamisissa on varmaan jo kymmenen vuotta sitten haaveiltu kehyskuntien yhdistämisestä keskuskaupunkeihin. On ollut halua päästä mestaroimaan omaa kuntaa laajemmalle. Kun kuntaliiton hallitukseen nimettiin keskuskaupunkien edustajia, oli helppo ajaa läpi kuntaremonttia koskeva kanta.
Koko ei ratkaise
Hallituksen linjaus kaupunkiseutujen suurkunnista on kestämätön. Näillä alueilla väkiluku kasvaa, kunnat tuottavat palvelut edullisesti ja asukkaat ovat tyytyväisiä palveluihin. Kunnan koko ei ole ratkaiseva tekijä palveluiden hinnoittelussa. Kehyskunnat päinvastoin tuottavat monet palvelut jopa 20 prosenttia edullisemmin kuin niiden keskuskaupungit.
Kuntakoko ei ole ainoa palvelun hintaan vaikuttava tekijä. Päiväkotien henkilöstömitoitus on lailla määritelty. Valtio vahtii, että hoitolaitoksissa hoitohenkilökunnan suhdeluku on kohdallaan hoidettavien määrään verrattuna. Opetustoimessakaan ei ryhmäkoolla voi mahdottomasti kikkailla.
Sanotaan, että kehyskunnat houkuttelevat veronmaksajia. On huomattava, että kuntiin tulevat nuoret perheet tarvitsevat palveluita, joten on rakennettava päiväkoteja, kouluja sekä kunnallistekniikkaa mutta myös vanhushuollon tiloja.
Tampereen kaupunki ilmoitti 2000-luvun alussa, että omakotiasukkaat hakeutukoot kehyskuntiin, koska he aiheuttavat kaupungille niin suuria kustannuksia. Tämä lienee jo muuttunut ja omakotiasukkaat ovat keskuskaupungissakin hyväksyttyjä jopa toivottavia.
Kuntia on myös moitittu kilpailusta. En pidä kilpailua pahana. Se virkistää ja ohjaa kehittämään toimintoja entistä tehokkaammiksi ja taloudellisemmiksi.
Hallitus ei piittaa
Yllättävintä kuntaremontin suunnittelussa on piittaamattomuus kansalaisvaikutuksista ja -mielipiteistä. Viittaukset himmeleihin ja hevosvetoiseen aikaan ovat ylimielisiä ja ihmisiä aliarvioivia.
Keskuskaupungin asukkaalle on lähes yhdentekevää, liitetäänkö ympäriltä jokin kunta keskukseen vai ei.
Liitettävän kunnan asukkaalle syntyy huoli omasta asemasta muutoksessa.
Ihmisten kokemusmaailmassa hallituksen ehdottomuus antaa kuvan, että ratkaisut on jo tehty. Kuulemiskierrokset vaikuttavat teatterilta. Piittaamattomuus kansasta on eri puolilla aina aiheuttanut vastustusta. Demokraattisessa Suomessa saa edellyttää päätöksentekijöiltä eri mielipiteiden kuuntelua ja arvostusta.
Historiallinen kuntauudistus
Matti Vanhasen/Mari Kiviniemen (kesk) hallitus ajoi kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Vuodesta 2007 vuoteen 2011 kuntien määrä väheni 416:sta 336:een.
Jyrki Kataisen (kok) hallituksen ohjelmaan kirjattiin yksiselitteisesti, että hallitus toteuttaa kuntauudistuksen, joka perustuu vahvoihin peruskuntiin.
Kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkusen johdolla valmistelua uudistusta käsiteltiin viimeksi keskiviikkona hallituksen iltakoulussa. Seuraavaksi on tarkoitus esitellä ehdotuksia maakunnissa. Pirkanmaalla ministeriön tilaisuus aiheesta pidetään 7. maaliskuuta.
Tammikuussa julkisuuteen Suomen Kuvalehden kautta vuotanut kuntakartta supistaisi kuntien määrän Suomessa vain 70:een.
Pirkanmaalla olisi alustavan suunnitelman mukaan viisi kuntaa. Tampereeseen liittyisi yhdeksän tai kymmenen kuntaa sen ympäriltä.
Ota kantaa: Montako kuntaa riittää Pirkanmaalla?
Tämä kuntauudistus pitää viedä kerralla loppuun poistamalla kunnat kokonaan ja päätyä vain maakuntiin. Näillä alueilla olisi eri alojen ammattilaisryhmä koordinoimassa palveluja niin, että palveluidensaanti olisi jokaiselle mahdollista, ja päätökset Suomen edun mukaisia.
Lisäksi tulisi olla eri alojen riippumattomista asiantuntijoista koostuva pääkoordinointiyksikkö, joka huolehtii koko Suomen tasolla samoista toimintamalleista, esim. keskenään yhteensopivasta tietotekniikkajärjestelmästä. Eduskunta siis koostuisi huippuammattilaisista joiden työtä voitaisiin tarkastella tulosten valossa, jos ei tuloksia tule, niin paikka hakuun uudelleen. Eläke on jäähdyttely"virka" kaikilla.
Suurin jarru Suomen kehitykselle on ollut politiikka ja poliitikot. Hyvätkin ehdotukset ja parannukset kaatuvat aina jonkun eturistiriitaan.
Poliittiset puolueet olkoot olemassa, mutta puoluetuet ja valtakytkökset on lopetettava. Valtionhallinto monine rönsyineen on käytävä läpi, päällekkäisyydet poistettava ja verovarojen tuhlaus lopetettava. Saamme nopeasti ihmisiä ja resursseja vapautettua tehokkaaseen taloudenhoitoon. Euroalueen valtioiden on huolehdittava itse taloudenpidostaan. Vasta sitten voi kansalainen olla varma, ettei tällaisia, jatkuvasti huonoja talousuutisia tarvitse kuunnella.
Ilmoita asiaton kommentti