Puheenaihe: Markat takaisin – vai riksit?

Haluaisitko eurot huit hittoon ja riksit tilalle?

Historian valossa voisimme aivan tosissamme olla nyt käymässä tuota keskustelua sen sijaan, että osa meistä haikailee paluuta markkaan.

Suomessa on nimittäin pariinkin kertaan käyty vakavaa vääntöä rahayksikön nimen vaihtamisesta, kun luotto silloiseen valuuttaan on mennyt.

Antti Heinosen perjantaina ilmestynyt Viimeiset markat -kirja (Suomen Pankki/Edita) kertoo, että viimeksi markkaa oltiin nimeämässä riksiksi jatkosodan aikaan ja heti sen jälkeen.

Markkahan menetti maineensa kansankin silmissä vuoden 1946 uudenvuodenyön setelinleikkauksessa, jossa suomalaisilta otettiin isojen paperirahojen puolittamisella pakkolaina valtiolle.

Samalla saatiin paljon väärennettyä ja hämärää rahaa pois liikenteestä.

Kun uusia setelimalleja alettiin valmistella, oli työpöydällä jo valmiita luonnoksia rikseiksi – muiden muassa Aleksis Kiven kasvoilla komistettu 50 riksin seteli.

Setelirahalla on ihmiselämässä suorastaan mytologinen asema siihen nähden, että kyse on vain painetuista paperinpaloista, joiden arvo riippuu yksinomaan niitä kohtaan koetusta luottamuksesta.

Tuota luottamusta on koeteltu etenkin setelinleikkauksen kohdalla. Siitä jäi suomalaiseen kollektiivimuistiin sellainen jälki, että 1990-luvun lamavuosinakin vielä moni täysin tosissaan pelkäsi tempun toistuvan.

Tämän päivän talouskeskustelun näkövinkkelistä on muuten mielenkiintoista huomata, mistä Suomen herrat ideansa setelinleikkaukseen saivat: Kreikasta.

Kekkosen lahja

Rahan painamisen suuri yhtälö on se, että toisaalta pitää tehdä turvallisia ja vaikeasti väärennettäviä seteleitä, ja toisaalta käteisrahan olisi oltava myös kaunista katseltavaa. Käyttötaidetta suorastaan.

Myös kuva-aiheiden valinta on tarkka ja herkkä juttu. Suomalaisia kuohutti etenkin jälkikäteen Urho Kekkosen kuvan painaminen 500 markan seteliin vuonna 1975. Elossa olevien vaikuttajien käyttö kuva-aiheena setelissä on monessa maassa jopa lailla kiellettyä.

Heinosen kirjasta selviää, ettei Kekkosta tarvinnut varsinaisesti suostutella antamaan lupaa kuvansa käyttöön. Kun viisisatanen laskettiin liikkeelle presidentin 75-vuotissyntymäpäivänä 3. syyskuuta 1975, luovutettiin hänelle sarjanumeroiltaan ensimmäiset kaksi seteliä muistolahjaksi.

Tiettyä historian ironiaa oli siinä, että toisena allekirjoituksena kyseisissä seteleissä oli silloisen Suomen Pankin pääjohtajan ja myöhemmin Kekkosen seuraajaksi nousseen Mauno Koiviston nimi.

Naiset vain varalla

Kun kekkoskauden jälkeen laskettiin liikkeelle täysin uudistettu setelisarja, oli mukana jo tuhannen markan setelikin. Samalla valmistauduttiin inflaation jatkumiseen eikä vielä ajateltukaan yhteiseen eurooppalaiseen valuuttaan siirtymisen mahdollisuutta.

Niinpä valmiina oli luonnos myös 5 000 markan paperirahaksi. Sen kuva-aiheena olivat Mikael Agricola ja Turun tuomiokirkko.

Naiset eivät päässeet kuin varasetelisarjaan, joka olisi otettu käyttöön esimerkiksi siinä tapauksessa, että laajamittainen väärennösten aalto olisi pakottanut nopeaan setelistön vaihtamiseen. Runonlaulaja Larin Paraskekin joutui suunnittelun loppuvaiheissa väistymään 500 markan setelin kääntöpuolelta, ja tilalle tuli järvimaisema.

Yksi kiintoisa piirre on sekin, ettei Suomen Pankin rakennus koskaan päätynyt markkasetelin kuva-aiheeksi asti.

Fakta: Viimeiset hetket vaihtaa

Suomi otti euron käyttöön käteisvaluuttana 1.1.2002.

Markat kelpasivat yleisesti maksuvälineenä saman vuoden helmikuun loppuun asti.

Vaihtovaiheessa luvattiin, että Suomen Pankki vaihtaa markka-arvoisia seteleitä euroiksi kymmenen vuoden ajan eli 29.2.2012 asti.

Lunastettavia markkoja ovat vuodesta 1945 alkaen painetut setelit ja viimeinen käytössä ollut kolikkosarja sekä vuoden 1985 jälkeen lyödyt juhlarahat.

Jos haluat vaihtaa markkoja euroiksi, kokeile ensin omaa pankkiasi tai Forexia. Rahat voi myös lähettää Suomen Pankkiin postitse. Ohjeita: suomenpankki.fi

Kuka: Antti Heinonen

Tuoreen Viimeiset markat -kirjan kirjoittaja.

Toimi Euroopan keskuspankin setelijohtajana, kun käteiseurot otettiin käyttöön vuonna 2002.

Aiemmin Suomen Pankissa maksuvälineosaston johtajana.

Taustaltaan ekonomisti.

Ota kantaa: Haluatko markat takaisin? Mikä on kaunein setelimme?