Puheenaihe: Arhinmäen mielestä rikastua saa, mutta ahneutta pitää hillitä veropolitiikalla
- Paavo Arhinmäki
Presidentti Tarja Halosen viimeinen uudenvuodenpuhe oli vuosikausiin ensimmäinen, jonka Paavo Arhinmäki katsoi televisiosta.
Vasemmiston presidenttitoivon oli vähän pakko. Katsominen palkitsi.
– Se olisi voinut olla melkein minun vaaliesitteeni, Arhinmäki kehuu puhetta.
Halonen varoitti yhteiskunnan eriarvoistumisesta. Tuloerojen kasvu, köyhyyden lisääntyminen ja syrjäytymisen uhka olisivat myös Arhinmäen asialistalla presidenttinä. Hän tosin vannoo, ettei tyytyisi nostamaan niitä tapetille vain uudenvuodenpuheessa.
Aktiivisuutta Arhinmäen mielestä tarvitaan, koska seitsemästä kuolemansynnistä ahneus on hänestä suurin yhteiskunnallinen ongelma.
Arhinmäki tuomitsee ahneuden kiihkotta. Puhe kuulostaa vähän ulkoa opitun latelemiselta, tunnetta ei kuulu. Radikaali-Arhinmäki on poissa.
Ahneus johtaa hänestä muihin synteihin. Se ruokkii vihaa. Arhinmäki muistuttaa, että kun taloudellinen epävarmuus kasvaa, ihmisten halu löytää syntipukkeja lisääntyy.
Arhinmäen mielestä suomalaisessa keskustelussa näkyy nyt järjestelmällinen propaganda, jakaminen meihin ja muihin. Vihapuheen kohteeksi kelpaavat niin maahanmuuttajat, homoseksuaalit, punavihreät kuin vaikkapa toimittajatkin. Arhinmäki viittaa selvästi perussuomalaisiin, vaikka ei puoluetta nimeäkään.
– Lainaan nyt vapaasti kirjailija Jari Tervoa. Hän muistutti, että Suomessa asuu 5 miljoonaa ihmistä. Maailmassa elää 500 miljoonaa homoa. Niin, että ketkä tässä oikeastaan kuuluvat vähemmistöön, Paavo Arhinmäki kysyy.
Ahne löytää keinot
Rikastumista vasemmiston presidenttiehdokas ei tuomitse. Arhinmäen mielestä kaikilla on oikeus menestyä ja saada menestyksestä palkkio. Ahneutta hän estäisi jakamalla hyvää verotuksen avulla.
Arhinmäki uskoo, että nykyistä tiukemmalla sääntelyllä voidaan estää markkinoiden ylilyönnit.
Samalla hän epäilee, että ahneimmat löytävät aina porsaanreiät.
Esimerkiksi hän nostaa terveyspalveluyritys Mehiläisen, joka verokikkailulla maksoi kymmenien miljoonien voitostaan vain 360 000 euroa veroja Suomeen.
– Voitot tehdään Kela-korvauksilla, meidän verorahoillamme, Arhinmäki puuskahtaa.
Presidenttinä Arhinmäki haluaisi elvyttää suomalaisten solidaarisuutta. Hän ei voi käsittää puheita siitä, että 420 euron toimeentulotuki olisi niin suuri, että se panisi heittäytymään tuen varaan.
– Jos on käynyt leipäjonossa Myllypurossa, jossa pahimmillaan parituhatta ihmistä jonottaa räntäsateessa saadakseen ruokakassin, todellisuuden kyllä tajuaa.
Arhinmäki korostaa verotusta eriarvoisuuden tasaajana. Entä omavalintainen solidaarisuus, miten ehdokas suhtautuu hyväntekeväisyyteen?
Arhinmäki pitää hyväntekeväisyyttä myönteisenä, kunhan sillä ei Amerikan malliin yritetä syrjäyttää verotusta.
Hän arvioi, että esimerkiksi suurin osa kansanedustajista harjoittaa jonkinlaista hyväntekeväisyyttä, mutta ei tee siitä numeroa.
Mihin hyväntekeväisyyskoh-teisiin hän itse antaa rahaa?
– En tee siitä numeroa. Se ei sovi suomalaiseen yhteiskuntaan, Paavo Arhinmäki kiusaantuu.
Kuka: Paavo Arhinmäki
Arhinmäki on 35-vuotias, syntyperäinen helsinkiläinen. Perheeseen kuuluu aviovaimo Päivi Lahti. Esikoislapsen on määrä syntyä tammikuussa. Arhinmäki on varjellut yksityisyyttään tiukasti.
Hallituksessa kulttuuri- ja urheiluministeri. Pääsi eduskuntaan vuonna 2007. Helsingin kaupunginvaltuutettu vuodesta 2001.
Yliopisto-opintoja Helsingin yliopistossa, pääaineena sosiologia.
Jalkapallointoilija, joka pelaa ja seuraa futista. Suosikkijoukkueet KäPa, AIK ja Chelsea.
Muistetaan myös muun muassa paskaduunipuheista ja graffitien puolustamisesta. Vastusti aikoinaan eliitin itsenäisyyspäiväjuhlintaa Linnassa.
Ota kantaa! Johtuuko vihapuhe taloudellisesta epävarmuudesta?
Juttusarjassa presidenttiehdokkaat pohtivat seitsemää kuolemansyntiä. Viimeisen osan teema on himo.
Lue myös aiemmat osat
Timo Soinia yritetään vaalikentillä yllyttää rasistisiin vihapuheisiin ja sitten napata
Lipposen mielestä kateus ja "tosi-tv-meininki" latistavat ahkeruuden pyrkyryydeksi









Joskus minä kyllä ihmettelen vaikka tavallisten pienyrittäjien vihaa köyhien elintason parantamista kohtaan. Olivat he sitten ravintolan, ruokakaupan, kampaamon, autoliikkeen, remonttifirman pitäjiä. Jos ei asiakkailla ole rahaa kuin välttämättömään, syö se yrittäjien leipää myös. Jos toimeentulotuki nousee tai pienituloisen palkka paranee, menee se kulutukseen kotikaupungissa melko varmasti. Jos harvojen suurituloisten edut nousevat satoja euroja tai bonuksina sataa hyvin laariin, ei tukkaa leikata sen useammin, ei syödä kahta lounasta, ei hajuvettä voi lotrata paljoa enempää, ei tilata kahta samaa lehteä, vaikka varaa olisi Ne menevät ulkomaille tai säästöön. Pienituloisia on tuhottomasti enemmän ja he pitävät yllä elintason myös monelle yrittäjälle. Ahneus pois ja oikeudenmukaisempi tulonjako olisi siunaus jokaiselle yhteiskunnalle.
Ilmoita asiaton kommentti