Puheenaihe: Ylensyönti on poliittista
Pekka Haavisto (vihr) korostaa, että itsestään huolehtiminen on elämän kunnioittamista.
Ylensyönti yhtä lailla kuin väärin syöminen vaikuttavat ihmisen kehoon ja hyvinvointiin.
– Meillä on osittain itseaiheutettuja kansantauteja kuten aikuisiän diabetes ja korkea kolestroli. Niiden hoitaminen on kansantaloudellinen kysymys. Ruokatottumuksemme ovat perua fyysisen työn maailmasta. Olemme säilyttäneet vanhan tavan tankata, vaikka tekisimme konttorityötä.
Haavisto on huolestunut, että länsimaiset huonot ruokatottumukset ovat levinneet elintasoaan kohottaneeseen Aasiaan, jossa perinteisesti on syöty terveellistä kasvispainotteista ruokaa. Epäterveellinen ruoka on myös ympäristön kannalta huono valinta.
Haavisto on ollut kasvissyöjä jo alakouluikäisestä asti. Helsingin Munkkiniemen kansakoulussa oli pakko syödä lautanen tyhjäksi, vaikka olisi suorastaan voinut pahoin. Opettaja lähetti huonosti syövän munkkivuorelaispojan lääkärin jututettavaksi. Lääkäri kirjoitti Haavistolle todistuksen, että tämä on kasvissyöjä. Sen jälkeen poika söi hyvällä halulla herkkuaan pinaattikeittoa, kasviksia, kananmunia ja näkkileipää.
Varastointi kuntoon
Toiset syövät liikaa samaan aikaan, kun osa maailman ihmisistä näkee nälkää. Ruoka, sen tuottaminen tai sen vähäisyys, on tärkeä poliittinen kysymys.
– Nälkävuosien kokemuksesta Suomeen syntyi varastointikulttuuri. Maailmassa on alueita esimerkiksi Afrikassa, joissa ei varauduta huonoihin aikoihin varastoimalla. Toki sota ja pakolaisuus vielä lisäävät ongelmaa.
Suomi voisi kehitysapua kohdentaessaan auttaa varastoinnin kehittämisessä nälkäalueilla. Hän kannattaa kehitysapua, jolla tuetaan pysyvää ja suunnitelmallista maataloutta.
– Somalian rannikon merirosvokylissä tapasin ihmisiä, jotka purnasivat, että he eivät tienaa kalastuksella. Kävi ilmi, että heiltä puuttuvat kalanpurkittamot. Mitä, jos auttaisimme heitä perustamaan kalasäilyketehtaita ja kehittämään jakelujärjestelmiä. Ei tarvita mitään rakettitiedettä, miten nälkäalueita voidaan auttaa.
Haavisto pitää tärkeänä, että Suomessa tuotetaan ruokaa ja varastointi toimii, jos ruoan jakelukanavat muualta maailmasta kriisin takia tukkeutuvat.
Veroparatiisit kuriin
Haavisto pohtii ylensyönnin eli kohtuuttomuuden syntiä myös vertauskuvallisemmin.
– Suomen suuri valtti on ollut tasa-arvo, pidetään siitä kiinni. Nyt tasa-arvo on vähän karannut yritysjohtajien optioissa. Egoistisessa yhteiskunnassa toisessa päässä ahneudelle ei tunnu olevan mitään rajoja.
Haaviston mielestä perussuomalaisten varjobudjetissaan nimeämä Wahlroos-vero on kannatettava. Todella suurituloisten pitäisi maksaa korkeammalla veroprosentilla veroja. Veroparatiisit Haavisto haluaa kuriin.
– Vierailin suomalaisen uistinvalmistajan Rapalan tehtaalla Länsi-Irlannissa. He olivat siirtäneet tehtaan sinne, koska siellä ei ole yritysveroa ja työntekijöiden palkat ovat pienemmät.
Irlantilaiset olivat ylpeitä, kun saivat maahan uusia yrityksiä.
– Mutta miten EU siitä kehittyy, jos työpaikat vain siirtyvät EU-maasta toiseen? Kilpailemme itsemme kuoliaaksi EU:n sisällä. Meidän pitää pelata samoilla säännöillä.
Pekka Haavisto
Vihreiden perustajajäseniä.
Isoisä oli Rautakirjan Viipurin toimitusjohtaja ja isä vietti lapsuutensa Viipurissa.
Rocklehti Rumban kustantajana ja kirjoittajana 1980-luvun.
Ryhmässä, joka kustansi Köysi-, Komposti- ja Suomi-lehtiä. Yritys työllisti 20 ihmistä.
Kolme kuplavolkkaria.
Suku Blomqvisteja Turun Kakskerran saaresta. Nimi suomennettiin Haavistoksi.
Ota kantaa: Onko Suomi kohtuuton?
Väärin syöminen kiellettävä!
Ilmoita asiaton kommentti