Puheenaihe: Lipposen mielestä kateus ja ”tosi-tv-meininki” latistavat ahkeruuden pyrkyryydeksi

Mahdollisuuden ikkuna on auki maaliskuuhun asti.

Presidenttiehdokas Paavo Lipponen patistaa tasapuolisesti kolmikannan osapuolia hyödyntämään konsensusta, sovinnonhalua, jota työmarkkinoiden äsken hyväksymä raamisopimus vahvisti.

Muistutus ei ole yllätys. Sdp:n entinen puheenjohtaja, pääministeri ja eduskunnan puhemies tunnetaan valtion sekä työntekijä- ja työnantajapuolen kiinteän yhteistyön tukijana.

– Tämä on juuri sellainen asia, jossa presidentti ja presidenttiehdokas voi esiintyä ja rohkaista tekemään päätöksiä, hän sanoo. Mennyttä mallia ei voi toistaa, mutta lähestymistapa pätee.

Hallitus joutuu maaliskuun budjettiraamien teossa sopeuttamaan taloutta rajusti. Silloin tarvitaan leikkausten ja kiristysten lisäksi kasvupoliittisia ratkaisuja ja rakenteellisia uudistuksia. Niiden toteuttaminen ei onnistu ilman työmarkkinajärjestöjä.

Kolmikannan paluu voi Lipposen mukaan auttaa osapuolia näkemään, mitä mahdollisuuksia nyt on viedä läpi isoja asioita näpertelyn sijaan. Mukana ovat silloin työurat, työelämän uudistaminen, syrjäytymisongelmat ja opiskeluun liittyvät ratkaisut.

Tässä vaalijutussa Lipposen teemaksi arpa valitsi vuosisatoja eläneestä kuolemansyntien listasta kateuden. Dante lukee sen Jumalaisessa näytelmässä toiseksi pahimmaksi synniksi.

Mitä tekemistä kateudella on konsensuksen kanssa?

Kasvupolitiikassa on tärkeätä saada investointeihin vauhtia. Rakenteelliset uudistukset merkitsevät osaltaan sitä, että ihmiset saadaan nykyistä paremmin töihin.

Suomalaisia on kuvattu näinkin: kun naapurilla menee hyvin, käyn puhkaisemassa sen auton renkaat.

– Sen sijaan voisi ajatella, että ryhdynpä minäkin yrittämään, tavoittelen samaa tai vielä parempaa, Lipponen jatkaa vanhaa juttua.

Kateus estää ja lannistaa, vie tahdon yrittää.

– Ehkä meikäläisessä tosi-tv-menossa on vähän tällaista asennetta. Jos tekee paljon töitä ja ahkeroi, sitä pidetään pyrkyryytenä.

Lisää yrittäjähenkeä Suomi siis tarvitsee. Lipponen toivookin julkisen vallan rohkaisevan sitä.

Virheitä ei auta pelätä

Riskinottoakin meillä kaihdetaan.

Lipposen perheessä nuorin tytär pelaa koripalloa.

– Hänellä on viisas valmentaja. Tämä ei rankaise ketään siitä, jos pelissä tekee virheitä. Mutta jos ei tsemppaa, silloin hän puuttuu asiaan.

Politiikassakin kateus muhii. Lipponen sanoo sen piilevän taustalla jonkinlaisena käyttövoimana.

– Toivon silti aina, että arvostusta saavat aktiivisuus, työnteko ja valmius ottaa asioista selvää, hän sanoo. Silloin kateuden voi jättää omaan arvoonsa.

Lipponen myöntää 1970-luvun alussa kadehtineensa itse jonkin verran niitä, jotka pääsivät silloin eduskuntaan.

– Huomasin sitten, että jos aikoo poliitikoksi, pitää haluta tulla poliitikoksi. Se on niin yksinkertainen juttu.

Tästä havainnosta käynnistyy myös muistelmien kakkososa, joka tulee julki syksyllä 2013.

Riskinsietoa on politiikassa myös oltava. Ehdokas tietää pitkältä ajalta, että sitä joutuu aina ja kaikissa vaaleissa mittaamaan.

Määritelmä: Kateus

Satoja vuosia vanhassa kristillisessä teologiassa vakavia syntejä on nimitetty kuolemansynneiksi, koska ne johtavat hengelliseen kuolemaan. Kateus kuuluu näihin seitsemään pääpaheeseen.

Kateutta pidettiin erityisesti talonpoikaiston syntinä.

Kuka: Paavo Lipponen

Syntyi 23.4.1941 Turtolassa.

Koulutukseltaan valtiotieteen maisteri.

Naimisissa, perheeseen kuuluu kolme tyttöä. Aikuinen tytär ensimmäisestä avioliitosta asuu Ruotsissa.

Sdp:n kansanedustaja 20 vuotta.

Pääministeri 1995–2003, eduskunnan puhemies 2003–2007.

Harrastaa lukemista, arkkitehtuuria ja vesipalloa. Muistelmien toinen osa tekeillä.

Juttusarjassa presidenttiehdokkaat pohtivat seitsemää kuolemansyntiä. Kolmannen osan teema on kateus.

Lue myös aiemmat osat

Jokainen päivä on Paavo Väyryselle "älä osta mitään" -päivä

Perheestä saa olla ylpeäOta kantaa! Lamaako kateus yrittämisen?