Puheenaihe: Jokainen päivä on Paavo Väyryselle ”älä osta mitään” -päivä
- Paavo Väyrysen mukaan ajatus ihmisen aineellisen elintason loputtomasta noususta vie umpikujaan.
Jos keskustan Paavo Väyrysestä tulee maan seuraava presidentti, niin yksi asia on varma. Häntä ei voi bongata edeltäjänsä Tarja Halosen tapaan shoppailemasta kansan keskellä.
– Jokainen päivä on minulle älä osta mitään -päivä. En pidä siitä, että pitää olla ostoksilla.
Väyrysen mielestä ahneus on seitsemästä kuolemansynnistä pahin. Se lyö laudalta ylpeyden, kateuden, vihan, himon, ylensyönnin ja laiskuuden.
– En osaa antaa sille mitään positiivista sisältöä. Ahneus sanana tarkoittaa liiallista materialismia, ahmimista ja aineellisten arvojen palvontaa. Se on johtanut järjettömiin riskeihin ja onnettomiin tuloksiin. Ahneudella on juuri sellainen loppu kuin kansanviisaus sanoo.
Hän vakuuttaa, että hän itse ei ahnehdi.
– Olen äärimmäisen säästäväinen. Se on kodin perintöä. Isä oli säästäväinen. Hänen elintapansa oli vaatimaton, vaikka hänellä oli menestyvä puutarhayritys.
– Kaikki meidän perheemme säästöt on sijoitettu omaan yritykseen. Yrityksestä ei ole koskaan nostettu euroakaan rahaa.
Ahneet huippujohtajat
Väyrynen vakuuttaa, että hän ei ole politiikassakaan ahneista syistä.
– Poliitikkojen palkat, eläkkeet ja muut edut ovat suhteellisesti ottaen aika vaatimattomia. Joka on ahne, ajattelee oman elintason nostamista ja vaurastumista, hakeutuu muihin tehtäviin.
Väyrynen suitsisi ahneiden yritysjohtajien huippupalkkoja.
– Kun katsoo, minkälaisia palkkoja ja eläkkeitä maksetaan, niin ne ovat tosi hurjia. Kyllä niitä pitäisi kohtuullistaa. Verotuksen on riittävästi tasattava eroja. Suurituloisten verotusta on voitava tiukentaa. Varallisuusveroa en palauttaisi, mutta myös pääomatulojen vahvempi verottaminen on paikallaan.
Kohtalon kysymys
Kysymys ahneudesta on hänen mielestään erittäin oleellinen asia ihmiskunnan tulevaisuudelle.
– Pääviestini on ollut viimeiset 40 vuotta, että ihmiskunnan suuri ongelma on se, että kaikkialla maailmassa ajatellaan, että ihmisen aineellisen elintason pitäisi koko ajan nousta. Että pitäisi voida kuluttaa vuodesta toiseen koko ajan enemmän.
– Tässähän joudutaan kerta kaikkiaan umpikujaan. Se on globaali mahdottomuus. Tuotantoa ja kulutusta ei voi loputtomiin kasvattaa.
– Täytyy lähteä siitä, että heillä, joilla on hyvin alhainen elintaso, joilla ei ole vielä edes kohtuullisia kulutusmahdollisuuksia ja joilla ovat aineelliset perustarpeetkin puutteellisesti tyydytettyjä, pitää olla oikeus lisätä kulutustaan.
– Kun sosialismi romahti, ajateltiin, että nyt sitten kapitalismi johtaa siihen, että kaikki vaurastuvat, ja kapitalismin näkymätön käsi poistaa ongelmat. Eihän näin ole tapahtunut. Ongelmat ovat vain kärjistyneet.
– Arvojen uusi järjestys on välttämätön. Siihen pitää pyrkiä vaikuttamaan. Siellä, missä kulutus on liiallista, täytyy kyetä painottamaan henkisiä, hengellisiä ja yhteisöllisiä arvoja. Hakemaan tyydytystä muusta kuin kuluttamisesta, kuten henkisestä kasvusta sekä paremmista ihmissuhteista perheissä, naapurusten kesken ja työpaikoilla.
– Ihmiset elävät paremmin, jos arvot osataan panna oikeaan järjestykseen. Ei kuluttamisesta tule onnelliseksi.
Ota kantaa: Onko ahneus se pahin synti?
Hoitaako Neittaanmäki kaiken ostamisen Väyryn taloudessa?.
Ilmoita asiaton kommentti