Puheenaihe: Perheestä saa olla ylpeä

Ylpeys tai turhamaisuus eivät lyö silmille ainakaan Sauli Niinistön kampanjakahvilassa.

Kevyet kenttäpöydät ja penkit, ruutukuosiset pöytäliinat ja kahvit pahvimukeista. Kaiken lisäksi kahvilassa vetää. Ulko-ovi käy tiuhaan, kun kahvila avautuu sateisena aamupäivänä kansalle.

Alamme keskustella presidenttiehdokkaan kanssa ylpeydestä ja turhamaisuudesta.

Ehdokas itse on rankan flunssan kourissa. Takana on pitkä kampanjaputki ja tahti sen kun kiihtyy. Sairauspäiviin ei nyt ole varaa. Niinistö heittää kaulaan paksun harmaan villahuivin ja hörppää kuumaa kahvia.

– Ylpeydessä ja turhamaisuudessa on kaksi ulottuvuutta. Turhamaisuus on yksinomaan ei-toivottu ominaisuus, mutta ylpeys-sanalla on myös myönteisiä kaikuja. On olemassa oikeutettua ylpeyttä kuten vanhempien ylpeyttä lapsistaan ja heidän saavutuksistaan, Niinistö pohtii.

Lapsenlapsi sai nimen

Niinistö oli viimeksi ylpeä parisen viikkoa sitten, kun perheen toinen pojanpoika sai nimen.

– Olen ylpeä myös vaimostani, joka jaksaa tyynen rauhallisesti arkea. Häneen on kohdistunut viime aikoina kovia paineita, Niinistö myöntää.

Niinistön vaimo Jenni Haukio työskentelee kokoomuksen viestintäpäällikkönä.

Niinistö sanoo, että myös kansallisten arvojen puolesta voi olla ylpeä.

– Itsenäisyyspäivästämme, omasta kielestä ja kulttuurista saamme olla ylpeitä. Mutta väärin suuntautuessaan ylpe ys voi olla kohtalokasta, eli jos mennään liian syvälle nationalismiin.

Omasta lapsuudestaan Niinistö ei nimeä erityisiä ylpeydenaiheita.

– Olin tyytyväinen kauttaaltaan elämääni, hän muistelee menneitä kouluaikojaan.

Liiallinen kulutus turhaa

Mutta turhamaisuus. Sille ei löydä yhtä helposti puolustuspuheita.

– Ylpeydelle ja turhamaisuudelle on olemassa yhteinen tekijä. Jos ihminen kokee olevansa yli muiden, se saattaa olla sekoitus ylpeyttä ja turhamaisuutta.

Turhamaisuutta Niinistö löytää kerskakulutuksesta.

– Liiallinen kuluttaminen on turhamaisuutta. Se on välinpitämättömyyttä yhteisestä hyvästä eli ympäristöstä.

Turhamaisuus voi olla myös heikkoutta, jos jollakin on tarve korostaa itseään keinotekoisesti.

– Kun ihminen on sekä ylpeä että turhamainen, hän asettaa itsensä eri ryhmään kuin muut. Tämä on osoitus siitä, ettei halua antaa täyttä arvoa muille. Turhamaisuus voi tulla esiin mielipiteissä ja se voi olla myös riidan aihe. Turhamainen ei pysty myöntämään olevansa väärässä, tai hän ei anna arvoa toisen argumenteille.

Niinistön mukaan turhamaisuus näkyy välillä poliittisissa kiistelyissä ja väittelyissä.

– Ne voivat saada joskus turhamaisia piirteitä.

Oltiin sitten politiikan, talouselämän tai minkä muun alueen syövereissä tahansa, niin turhamaisuuteen voi liittyä turhantärkeys.

– Se on turhamaisuuden osoitus ja täten monen kanssakäymisen lukko.

Kahvit on juotu ja synnit käsitelty.

Niinistö vetää kaulahuivia tiukemmin ympärilleen ja poistuu kahvilasta joulukuiseen viimaan.

Sauli Niinistö

Syntynyt Salossa 24.8.1948.
Kansanedustajana 1987–2003 sekä 2007–2011.
Kokoomuksen entinen puheenjohtaja.
Toiminut sekä oikeus- että valtiovarainministerinä.
Euroopan investointipankin varapääjohtaja vuosina 2003-2007.
Kokoomuksen presidenttiehdokas toistamiseen.
Koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti, varatuomari.

Ota kantaa

Onko ylpeys hyvästä vai pahasta? aamulehti.fi/puheenaihe