Puheenaihe: Kannattaisiko Suomen siirtyä Georgian tavoin ammattiarmeijaan ja tunkea täysillä Natoon?

Elokuussa 2008 maailma valmistautui Pekingin olympialaisten starttiin. Samaan aikaan Kaukasuksella viriteltiin sotaa, jota ihmetellään vieläkin. Elokuun 8. päivänä alkaneessa viiden päivän sodassa – joka tunnetaan myös nimellä 080808 – Venäjän 58. armeija tuhosi Georgian armeijan taistelukyvyn täydellisesti, valtasi Tshinvalin kaupungin Etelä-Ossetiassa, Gorin Georgiassa ja eteni 20 kilometrin päähän Georgian pääkaupungista Tbilisistä.

Venäjä nöyryytti Georgian länsimielisen ja Natoon hinkuvan presidentin Mihail Saakashvilin. Sodan tuloksena Venäläisten joukkojen määrä Georgian maaperällä kasvoi ja juopa georgialaisten ja siitä eroon haluavien osseettien ja abhaasien välillä syveni.

Sodan aloittajasta kiistellään vieläkin. Toisten mukaan Georgia aloitti sodan tulittamalla Georgiasta irti pyrkivän Etelä-Ossetian pääkaupunkia Tshinvalia jo 7. elokuuta tykein ja raketinheittimin. Tämä antoi Venäjälle syyn vyöryä paikalle.

Toisten mukaan Venäjä houkutteli Saakashvilin Georgian ansaan Mainilan laukaukset
-tyyppisellä operaatiolla. Tämän näkemyksen mukaan Etelä-Ossetiaan sijoitetut Venäjän rauhanturvajoukot auttoivat separatisteja, jotka tulittivat ensin kranaateilla georgialaiskyliä.

Sodassa kuoli satoja sotilaita ja siviilejä. Suomessa sota herätti lähinnä hämmennystä. Valtiojohto varoi ottamasta selkeää kantaa ja tutkijat kiistelivät keskenään, mutta nyt on vihdoin löytynyt yksi, joka tietää, kumman syytä viiden päivän sota on:

– Olen tutkinut tätä käsikirjoittajani kanssa aika syvällisesti, EU:n ja YK:n tekemien puolueettomien raporttien pohjalta. Tietenkin siellä oli konflikti, joka oli jatkunut jo pitkään, mutta varsinaiset sotatoimet aloitti Venäjä, sanoo Renny Harlin, Suomen ainoa Hollywood-ohjaaja.

Raketteja häihin

Tammikuun 17. päivä saa Suomen ensi-iltansa Harlinin ohjaama Viiden päivän sota -elokuva. Se on mukaansa tempaava sotaelokuva, jossa venäläiset kuvataan raakalaisiksi. He hyökkäävät taisteluhelikoptereilla georgialaisten hääjuhlaan, teloittavat siviilejä, värväävät kasakkoja ampumaan mummoja polviin ja viiltelemään georgialaiskylien pormestareilta kurkkuja auki.

Helikopterihyökkäys hääjuhlaan on Harlinin mukaan fiktiota, mutta kohtaus, jossa Mikko Nousiaisen esittämä palkkasoturi kiduttaa joella mummoa, perustuu tositapahtumaan.

– Olen ollut Georgiassa parin vuoden aikana useita kuukausia ja tutustunut ihmisiin laidasta laitaan. Kun puhuu ihmisille, joiden tytär on raiskattu pihaan ja isä hirtetty pihakoivuun, niin kyllä siinä tulee aika selkeä kuva, että ei tässä ihan puhtaat jauhot ole kenelläkään pussissa, Harlin sanoo.

Sotareportaasien perusteella myös georgialaiset syyllistyivät raakaan väkivaltaan osseettisiviilejä kohtaan. Näitä julmuuksia Harlinin elokuvassa ei nähdä. Harlin kuvaa georgialaiset sankarillisiksi taistelijoiksi ja Andy Garcian esittämän Georgian presidentin jämeräksi johtajaksi, joka tahtoo välttää hyökkäykset siviilikohteisiin.

– Saakashvili nousi elokuvan jälkeen illallisilla seisomaan ja sanoi, että tämä elokuva on mestariteos. Eli hän on siis käytännöllisesti katsoen, nero, Harlin kertoo.

Ammattiarmeijan tuho

Oli Saakashvilin neroudesta mitä mieltä hyvänsä, suurempi kysymys on se, mitä Suomen pitäisi ottaa opikseen hänen päätöksistään.

Suomessa pidetään edelleen hihassa Nato-optio-korttia. Varuskuntia sulkemalla, varusmiespalveluaikoja lyhentämällä ja Hornetien ilmasta maahan -kykyä rakentamalla Suomessa liikutaan selvin askelin kohti ammattiarmeijaa.

Georgiassa kuljettiin samaa tietä samaa tietä Saakashvilin johdolla täysillä ennen viiden päivän sotaa. Tosin Nato ei Venäjän ärtymyksen takia suostunut sukkana ottamaan Georgiaa jäsenekseen.

Sodassa Venäjä tuhosi Georgian noin 30 000 miehen ammattiarmeijan – jota myös amerikkalaiset sotilasasiantuntijat olivat kouluttaneet – taistelukyvyn ja sotakaluston täysin.

Renny, kannattaisiko Suomen vaihtaa asevelvollisuusarmeija ammattiarmeijaan?

– En tiedä, minkä takia palkka-armeija välttämättä toimisi paremmin kuin asevelvollisuusarmeija reserveineen, Harlin sanoo.

Viiden päivän sota

Todellisuus: Georgian ja Venäjän elokuussa 2008 käymä sota, jossa Georgia yritti varmistaa itselleen kapinalliset maakuntansa Etelä-Ossetian ja Abhasian. Venäjä nujersi Georgian joukot.

Elokuva: Renny Harlin kuvasi Viiden päivän sota -elokuvansa Georgiassa vuosi sodan päättymisen jälkeen. Harlin sai elokuvaansa halvalla Georgian armeijan sotilaita avustajiksi ja T-72-panssarivaunuja, Mi-24-taisteluhelikoptereita ja Su-25-rynnäkköhävittäjiä. Hänen elokuvansa päähenkilöitä ovat sotareportterit, jotka raportoivat paikan päältä Venäjän joukkojen julmuuksia.

Tulevaisuus: Harlin aikoo tehdä vielä oman Mannerheim-elokuvansa. ”Siihen menee varmaan muutama vuosi.” Ensi vuonna Harlin ohjaa Kiinassa amerikkalaisella rahalla ison Kiinan historiaan liittyvän elokuvan.

Ota kantaa: Kannattaisiko Suomen siirtyä Georgian tavoin ammattiarmeijaan ja tunkea täysillä Natoon?