Puheenaihe: Pitääkö ilmastoasioissa ajaa Suomen vai maailman etua?
Suomi on täynnä hiilidioksidia sitovia metsiä, mutta silti Suomi ei voi käyttää niitä ilmastolaskelmissa hyväkseen.
Durbanin ilmastoneuvotteluissa sovittu laskukaava on Suomen kannalta epäreilu. Tätä mieltä on kahden viikon neuvottelut vetänyt Suomen pääneuvottelija Sirkka Haunia.
Hänestä Suomea kohdellaan väärin. Ja kaikista maailman maista vain Suomelle kävi tässä asiassa näin huonosti. Vain Suomi olisi tarvinnut entisenlaisen hyvitysmenettelyn. Kokous hyväksyi uuden laskentatavan. Siinä metsäkato lasketaan nieluhyvityksen jälkeen päästöksi.
Samalla hiilinielusta saatavaa hyvitystä rajoitettiin reippaasti. Hyvitys saa olla vain 3,5 prosenttia vuoden 1990 päästötasosta, joka on Kioton perusvuosi. Vertailuvuodeksi sovittuna vuonna Suomen hiilidioksidipäästöt olivat pienet. Suomi hyötyy vähän, kun taas vuonna 1990 paljon saastuttanut hyötyy enemmän.
– Tämä tulee puhtaasti laskelmasta. Kukaan ei ole halunnut rokottaa tai rangaista Suomea. Laskentatapaa tarkennettiin ihan hyvässä tarkoituksessa. Tämä ei ole helppoa. On vaikea löytää yhtenevää perustetta, miten säännöt asetettaisiin.
Metsäkato kasvaa
Haunia sanoo, että Suomi on pelännyt aiemmissakin ilmastokokouksissa huonoa ratkaisua olosuhteittensa takia. Kun Suomessa rakennetaan teitä, asuinalueita ja kesämökkejä, on kaadettava metsää. Silti uutta laskelmaa on hänestä ajateltava koko maapallon ilmaston kannalta. Metsäkato on huono asia.
– Valitettavasti Suomessa metsäkato kasvaa. Metsäpinta-ala on pienentynyt jonkin aikaa, ilmeisesti koko Kioto-kauden ajan.
Haunia sanoo, että aiemmin huomiotta jäänyt asia tiedetään nyt tarkkojen laskelmien ansiosta.
– Metsäkato johtuu siitä, ettei meillä ole kauhean paljon tilaa tehdä uutta metsää. Kestää ainakin 20 vuotta ennen kuin uusi metsä muuttuu nieluksi. Siihen saakka metsä on päästö.
EU:n muissa metsävaltaisissa maissa Ruotsissa ja Itävallassa selvittiin Suomea paremmin. Haunia pitää Ruotsia Suomea viisaampana, kun se on metsittänyt tehokkaammin ja välttänyt metsäkadon.
Nieluhyvitys pois
Suomi ja EU yrittivät säilyttää hyvitysmahdollisuuden ennallaan. Vielä kaksiviikkoisen kokouksen loppumetreillä nieluhyvitys oli mukana sopimusluonnoksissa. Kioto-työryhmän puheenjohtaja, uusseelantilainen Adrian Macey poisti sen kuitenkin yllättäen lopullisesta ehdotuksestaan. EU:n ilmastokomissaari Connie Hedegaard käytti useaan kertaan asiasta puheenvuoron viimeisessä istunnossa, mutta Massey ei enää avannut keskustelua. Neuvottelut oli saatava päätökseen.
– EU tuki Suomea. Ei kukaan olisi halunnut, että Suomelle käy näin kalpaten.
Maanantaina EU:n ympäristöministerien istunnossa Hedegaard lupasi että EU:ssa asiaa selvitetään Suomen kanssa.
Haunia uskoo, että Suomella on hyvä mahdollisuus saada asia järjestykseen. EU on ilmasto- ja energiapaketissaan sopinut, että nielujen sisällyttämistä pakettiin tarkastellaan.
– Uskon, että hyvää tahtoa löytyy muiden jäsenmaiden ja komission puolelta, koska ne näkivät läheltä, miten epäreilusti siinä kävi. Ne ovat tavallaan kiitollisuudenvelassa, koska muuten sopua ei olisi ehkä syntynyt.
Ilmastosanastoa
Hiilidioksidi. Yksi ilmastoa lämmittävistä kasvihuonekaasuista. Syntyy esimerkiksi energiantuotannosta, liikenteestä ja asumisesta.
Hiilinielu. Metsien kyky sitoa hiilidioksidia. Syntyy, kun puuston kasvu on isompi kuin hakkuut.
Metsäkato. Metsäpinta-alan pieneneminen. Puuttomuus synnyttää hiilidioksidipäästöjä. Maailmanlaajuisesti suuri syy lämpenemiselle.
Kioto. Valtiot sopivat Kiotossa 1997 täsmälliset päästötavoitteet ja määräajan niiden vähentämiselle. Tavoitteet piti saavuttaa 2012 mennessä. Suomi ratifioi sopimuksen 2002.
Kööpenhamina. Vuoden 2012 jatkotoimista on yritetty sopia pitkään. Kööpenhaminan kokous 2009 epäonnistui.
Durban. Sunnuntaina Etelä-Afrikan Durbanissa päättyi YK:n ilmastosopimuksen 17. osapuolikokous. Kaksiviikkoisessa kokouksessa sovittiin, että Kiotolle seuraa jatkoa. Välivaihe kestää 5–8 vuotta. Uusi sopimus on tarkoitus olla valmis 2015 ja ratifiointiin menee 1–2 vuotta.
Ota kantaa: Pitääkö ilmastoasioissa ajaa Suomen vai maailman etua?
Menee sata vuotta ennenkuin Kiinassa Neuvostoliitossa ym muissa sopimuksen ulkopuolella olevissa maissa ollaan yhtä vihreitä kuin Suomessa, ja siihen asti sotketaan. Suomen päästöt ovat pieru saharassa, joten sadan vuoden päästä tiedetään onko ilmastonmuutos aito. Suomen ei olisi pitänyt hyväksyä sopimusta
Ilmoita asiaton kommentti