Puheenaihe: Lisää lukijan ääntä lehteen!

Miksi Lukijalta-sivulle ei anneta lehdestä koko aukeamaa?

Tähän lukija Mikko Kiion kysymykseen tiivistyi Lukijan ääni Aamulehdessä -keskustelu Aamulehden auditoriossa keskiviikkoiltana.

31,6 prosenttia keskusteluun osallistuneesta parikymmenpäisestä yleisöstä oli sitä mieltä, että lukijan ääni kuuluu Aamulehdessä nyt selvästi paremmin kuin viisi vuotta sitten. Parannettavaa Aamulehdellä Lukijan äänen nostamisessa sivulle siis yhä on.

Lukijan äänen kasvattamisesta Aamulehdessä keskustelivat auditoriossa Tampereen yliopiston tutkija Heikki Heikkilä, opiskelija Varpu Jutila, mielipidekirjoittaja Heikki Siikaniva, Näkökulman uutispäällikkö Matti Posio ja Lukijalta-sivun toimittaja Juha Ranta. Keskustelun juonsi toimittaja Juha Lehtinen.

Lakivaliokuntaan asti

Mielipidekirjoittaja Siikaniva muistutti, että mielipidekirjoituksella todella voi vaikuttaa. Hän pääsi ylipitkien oikeudenkäyntien lyhentämistä koskevalla kirjoituksellaan eduskunnan lakivaliokuntaan lausuntoa antamaan.

– Kirjoituksessani oli kolme konkreettista kohtaa, joilla oikeudenkäyntejä voidaan lyhentää. Kun esittää oman ratkaisunsa epäkohtaan tai haastaa jonkun vastaamaan, niin siinä sitä alkaa olla jo evästä hyvään mielipidekirjoitukseen, Siikaniva tiivisti.

Kaikki eivät olleet silti vakuuttuneita mielipidekirjoittajan vaikutusmahdollisuuksista.

– Yksittäisellä mielipiteellä on sanomalehdessä lähinnä viihdearvo. Yleisellä mielipiteellä taas on merkitys vain silloin, jos sitä ajamaan perustetaan ryhmä, latasi vuodesta 1937 Aamulehteä lukenut Urho Riihikoski.

Riihikoski sai tukea Tampereelle Slutwalk-kulkueen järjestäneeltä Varpu Jutilalta, jonka mielestä Lukijalta-sivun kirjoittelu voi olla myös tietynlaista sivistyneiden ja kirjoituskykyisten ihmisten harvainvaltaa.

Erikoistutkija Heikki Heikkilä ei näistä provosoitunut, vaan puolusti mielipiteen ilmaisua yleisönosastoissa.

– Aika lohduton tämä maailma olisi, jos ei voisi mielipiteillään vaikuttaa. Journalismi on nykyisin monimuotoista, mutta yleisönosastolla on demokraattinen mahdollisuus. Tietenkään se ei ole täydellinen, Heikkilä sanoi.

Miten sitä saisi täydellisemmäksi? Tähän keskusteluun yleisön puolelta osallistunut Terhi Nieminen antoi täydellisen vastauksen.

– Tässä tuli hyvin esiin, että pitäisi osata kirjoittaa. Olisiko Aamulehden mahdollista pitää mielipideilta, johon ihmiset voisivat tulla kertomaan mielipiteensä asioista ja toimittajat kirjoittaisivat niistä mielipidesivun?

Näkökulman uutispäällikkö Posio syttyi ajatukselle heti ja alkoi hieroa käsiään yhteen innostuneesti.

– Erittäin hyvä idea! Voisimme hyvinkin järjestää tällaisen mielipideillan.

10 000 mielipidettä

Lukijalta-sivun toimittaja Juha Ranta muistutti, että kynnys Lukijalta-sivulle pääsemiseen ei ole ollenkaan korkea.

– Kyllä sivulle tulee ruutupaperille lyijykynälläkin kirjoitettuja juttuja. Ja kannattaa liittää mukaan myös tekstiään tukevia kuvia, Ranta kertoi.

Rannan mukaan Lukijalta-sivulle tulee tarjolle keskimäärin 27 juttua päivässä. Vuodessa tämä tekee 9 500–10 000 mielipidekirjoitusta.

Kun materiaalia tulee näin paljon, niin miksi näistä ei sitten tehdä mielipideaukeamaa, kuten Mikko Kiio toivoi.

Muun muassa sen vuoksi, että mielikirjoittamista on Aamulehdessä myös kulttuurisivuilla ja Näkökulma-osastolla, jota jopa yksittäisen mielipiteen merkitystä epäillyt Urho Riihikoski kehui. Kehittämisen varaa siinäkin toki on.

– Näkökulma-osastossa se juttu jää usein siihen kysymyksen asteelle. Keskustelun aloitus on isosti, mutta lukijoiden jatkomielipiteet aiheeseen saavat aina pienemmän tilan.

– Meidän pitää nostaa vastamielipiteet lehteen yhtä isosti, päätti Matti Posio heti.

Ota kantaa: Miten suurentaisit lukijan ääntä Aamulehdessä?