Puheenaihe: Kuntaliitos on ihan pakko toteuttaa
- Suomessa on kirjoittajan mukaan lähes sata kuntaa, joissa 0-1-vuotiaiden lasten määrästä on syytä olla huolissaan.
Kuvitteellinen Hyhmän kunta voisi melkein olla mikä tahansa Suomen kunta.
Muuttotappiosta, korkeasta huoltosuhteesta ja matalista synnytysmääristä kärsivä maalaispitäjä ei tehnyt Paras-hankkeen pyörteissä helsinginherrojen pettymykseksi ja kauhistukseksi sitä ainoaa ja oikeaa päätöstä: liittynyt yhteen naapurien kanssa ja muodostanut vahvaa peruskuntaa. Itsenäisyys oli elämää suurempi vaihtoehto, joten se alkoi verkottua.
Paras meni siinä heti pieleen. Hanke toi paljon ketjutuksia, mutta vähän kunnon kuntaliitoksia.
Vaikka Hyhmän yhteistyömalli muistuttaa jouluhimmeliä, niin se ei ole mitenkään poikkeuksellista. Kyhäelmä on arkipäivää valtaosassa maamme kunnista.
Hyhmän häkkyrä ei ole, yllättävää kyllä, monimutkaisimmasta päästä. Se on oloihin nähden aivan kelvollinen viritelmä. On selkeitä vastuualueita ja isoja paketteja siitä, mikä kunta hoitaa mitäkin. Pahempiakin tilkkutäkkejä ovat Suomen kekseliäät kunnat nyplänneet.
Eniten kunnan kirstua tyhjentävät sosiaali- ja terveyspalvelut kunta siirsi ylikunnalliselle kuntayhtymälle. Samantyyppisen päätöksen teki noin 80 prosenttia kunnista, vaikka se samalla vei yli puolet kunnan itsenäisyydestä.
Kuntakumous tulee
Miten Hyhmän ja muiden manner-Suomen kuntien käy kuntaministeri Henna Virkkusen (kok) aloittamassa kuntakumouksessa?
Katsotaan pelkkiä tilastoja ja jätetään kuntapolitikointi alan harrastajille.
Kuntien määrää pitää tilastojen perusteella radikaalisti vähentää. Se, mikä toimi 1960-luvulla, ei ole enää tätä päivää 2010-luvulla. Huomattava osa kunnista on tavalla tai toisella henkitoreissaan.
1 Asukasluku. 320 manner-Suomen kunnan väestönmuutos on hurjaa luettavaa. 221 kuntaa on menettänyt asukkaitaan vuodesta 1960 vuoteen 2010. 42 kunnassa muuttotappio on ollut karmea: väki on vähentynyt yli puolella.
Asukaslukuaan on kasvattanut 99 kuntaa. Muuttovoitot ovat parhaimmillaan megaluokkaa. Oulun kyljessä olevien Kempeleen ja Oulunsalon sekä Helsingin lähikuntien Kirkkonummen, Espoon ja Vantaan kasvu on ollut satoja prosentteja.
Muuttosuunnalle ei näy muutosta horisontissa.
2 Huoltosuhde. Käsi ylös: Kuinka moni haluaa asua kunnassa, jossa on enemmän elätettäviä kuin elättäjiä?
Valtiovarainministeriön tilaston mukaan maassa on tätä menoa vuonna 2030 120 kuntaa, joiden huoltosuhde on enemmän tai vähemmän yli sata. Lapsia ja eläkeläisiä on siis enemmän kuin työssäkäyviä, jos mitään ei tehdä.
Korkein huoltosuhde oli viime vuonna keskisuomalaisissa Luhangan, Kivijärven, Kuhmoisten ja Multian kunnissa, joiden jälkeen tulivat Pohjois-Savon Pielavesi ja Päijät-Hämeen Sysmä.
Näyttää siltä, että jyväskyläläisen kuntaministerin pitää aloittaa kuntaliitokset kotimaakunnastaan.
3 Syntyneet. Kun kunnassa ei synny edes 30 lasta vuodessa ja kun 50 uutta pilttiäkin on vielä vähän, niin kunnan pitäisi kiireen vilkkaa hankkia uutta elämää ja lyödä hynttyyt yhteen naapurien kanssa.
Suomessa on lähes sata kuntaa, joissa 0–1-vuotiaiden lasten määrästä on syytä olla huolissaan. Aivan olemattomaksi kunnan pienimpien asukkaiden määrä on kuihtunut muun muassa Luhangassa, Kustavissa, Tervossa, Pelkosenniemellä ja Suomenniemellä. Kysymys kuuluu, mikä on vahva peruskunta, jolla ei ole omaa yläastetta tai lukiota? Kannattaako kunnan yrittää tarjota laadukasta opetusta, jos ei ole edes oppilaita?
4 Talous. Kuntauudistuksen rakentajat sanovat, että uudistus on aivan pakko runnoa läpi, jotta kaikilla olisi asuinpaikastaan riippumatta samat perusoikeudet.
Oikeassa ovat, sillä nyt kuntajuna on menossa väärään suuntaan. Tätä menoa korkeimman ja matalimman veroprosentin välinen kuilu repeää 15 prosenttiyksikköön. Yhtälö menee siten, että mitä kovemmat verot sitä huonommat palvelut.
Moni kunta on velkaantumassa kuin pahin etelän euromaa. Jos katsotaan kuntien suhteellista velkaantuneisuutta, niin lähes sata kuntaa on jo ajautunut vaikeuksiin.
Ota kantaa: Onko kuntaliitoksia pakko tehdä?
Yli puolelle nykyisistäkin kunnista oli metsistä vuosittain maksattava pinta-alavero ratkaisevaa kuntataloudelle, silloin kun valtio ei vielä vienyt näitä veroja. Nyt kunnista muutetaan pois opiskelun ja työn nimissä mutta metsiä peritään ja pirstotaan. Nyt on yli 700 000 metsäkiinteistöä/-omistajaa, joista maalla asuu vain murto-osa. Metsä Suomen luonnonvarana on siis jäänyt "omaisuusrererviksi", johon turvaudutaan vain hädän hetkellä! Jos siis puuta vielä jatkossa jalostetaan ja ostetaan, vai onko oma metsä joskus vain "omat joulukuuset ja takkapuu"? HALOO, onko meillä tähän varaa, metsät rämettyy, kuten pressaehdokas Sauli Niinistökin on todennut. Nyt vasta havaitaan tuleva työvoimapula metsätöissä, koska ei koneita koskaan voida kehittää kannattavan metsänistutuksen, taimikonhoidon tai edes nuorten metsien harvennushakkuiden tekijäksi! Metsurin ammatti on lähes alasajettu! Villieläimet ovat jo huomanneet pusikoituvat metsät hyväksi suojapaikaksi ja lähestyvät maalikyliä jo ennen kuin viimeiset valot on sammutettu. Koska kaivannaisteollisuuskaan ei ratkaisse maaseudun tulevaa työllisyyttä on palattava juurille! Metsät työllistämään, mutta se ei tapahdu valistamalla vaan verotusta muuttamalla. Metsille vuotuinen pysyvä vero (kiinteistövero) ja verotusoikeus takaisin kunnille, jotka sitten työllistävät paikkakuntalaisia metsäpalveluyrittäjiä ja metsureita. Nykyinen metsänhoitoyhdistys-/virkakoneisto-/edunvalvontaorganisaatiojärjestelmä on osoittant hampaattomuutensa ja MMM metsäpolitiikkakykynsä, nämä työllistävät vain itse itsensä ja metsätalous näivettyy joten rankkoja rakenneuudistuksia tarvitaan ennen kuin on liian myöhäistä! Metsänhoitoa ei pidä unohtaa eikä puunkäyttöä pelkäksi takkapuubisnekseksi. Puu on tulevaisuuden luomumateriaali rakentamiseen, huonekaluiksi ja vaikka mihin hyvin tuotteistettuun tuotantoon, mutta ei laatupuutakaan riitä pitkään ellei metsiä kaiken aikaa hoideta ja käytetä!
Ilmoita asiaton kommentti