Puheenaihe: Jälki-istunto ei enää toimi!
- Edgar Podkolin joutui jälki-istuntoon jätettyään venäjän-tunnin väliin. Jälki-istuntoa ei kuitenkaan voinut käyttää venäjän-läksyjen tekemiseen.
Lasten pahoinvointi ja häiriökäyttäytyminen tuntuu yhä lisääntyvän. Väkivaltaisuus on puheenaiheena monessa koulussa tänä syksynä.
Ovatko aikuiset menettämässä otetaan kasvattamiseen?
Lapsi ei opi tavoille kasvattamatta. Hänellä pitää olla aikuisen malleja ja auktoriteetteja ympärillään. Aikuisen sana on perinteisesti ollut laki, jota lapsi on totellut. Miten on nykyään?
Pohdimme lähipiirini murrosikäisten kanssa aikuisten kurinpitotaitoja sekä koulussa että kotona.
Auktoriteetti kateissa
Kouluissa opettajien auktoriteetti on selkeästi rapautunut. Jos opettajien sanaa uskottaisiin, oppilaat noudattaisivat koulujen sääntöjä, eivät häiriköisi, eivät pitäisi lakkeja sisätiloissa, eivät jättäisi läksyjä tekemättä, eivät kiroilisi eivätkä kiusaisi. Jossittelua kaikki tyynni: kaikkea tuota tapahtuu kouluissa joka hetki.
Yläkoululaiset eli 7.–9.-luokkalaiset oppilaat sanovat mielipiteensä koulukuriin:
”Koulukuri on aikas surkea, opet ei sano mitään, kun joku meluaa.”
”Jollain tunneilla kuria ei ole melkein ollenkaan.”
”Kuria on mun mielestä liian vähän, moni asia jää opettajilta huomaamatta.”
Kuinka sitten oppilaat saataisiin kuriin koulussa? Koulumaailma ja oppilaat ovat muuttuneet vuosikymmenten saatossa paljon. Onko koulu sääntöineen ja rangaistuksineen pysynyt kehityksessä mukana?
Uusia rangaistuksia?
Rangaistusmuodoista edelleen yleisin on ikiaikainen jälki-istunto. Menetelmä tuntuu säilyneen metodiltaankin samanlaisena: jälki-istunnossa pitää istua hiljaa paikoillaan; kaikenlainen kommunikointi on kielletty.
Kysyin nuorilta, onko jälki-istunto rangaistumuotona tehokas ja mielekäs.
– Monet oppilaat saavat rangaistuksista lisää kapinahenkeä. He haluavat oikein ärsyttääkseen tehdä uudestaan rangaistavan teon, 14-vuotias tyttö sanoo.
”Ei jälki-istunnolla ole mitään tehoa, siellä istuvat aina samat henkilöt”, useat koulukaverit myötäilevät.
”Ei tehoa, se vaan ärsyttää.”
”Ei todellakaan tehoa”
Hektisessä maailmassamme jälki-istunto voi muuttua vastoin aikuisten ajatusta palkkioksi, kuten eräs ensikertalainen, nimenväärennöksestä istumista saanut 9.-luokkalainen tyttö kertoo:
– Pelkäsin etukäteen jälki-istuntoon menoa, mutta se olikin rentouttava kokemus. Kerrankin ympärillä oli ihanan hiljaista, sai vain olla tekemättä mitään. Voisin mennä istumaan uudestaankin.
Moni nuori totesi, ettei kodeissakaan ole paljon sääntöjä tai kuria. Asenne kuriin tai sen puuttumiseen oli monella välinpitämätön, uhmakas tai jopa pettynyt:
”Iskä ei välitä.”
”Käyttäydyn vielä huonommin, jos ruvetaan rankaisemaan. Kotiintuloaikoja en noudata muutenkaan.”
”Vanhemmat aina sanoo, että tulee rangaistus, mutta ei sitä koskaan tule.”
”Ei mua kiinnosta aikuisten kurinpito.”
”En opi kuitenkaan (käyttäytymään paremmin)”
”Iskää tottelen, äitiä en.”
Pelkääkö aikuinen lasta?
Sekä kouluissa että kodeissa on meillä aikuisilla peiliin katsomisen paikka. Miksi kuri, auktoriteetti ja aikuisen sana ovat kärsineet niin suuren inflaation? Miksi aikuiset eivät saa lapsia kuriin?
Nuoret ottivat esille kiinnostavan näkökulman: me aikuiset pelkäämme kurittaa lapsia.
”Osa opettajista ei uskalla antaa jälki-istuntoa, koska ne pelkää, ettei niistä enää tykätä”, pohtii poika, joka haluaisi omaan luokkaansa työrauhan.
”Lapset tekevät mitä lystäävät sillä vanhemmat eivät välitä tai jopa pelkäävät lapsiaan”, arvelee 13-vuotias tyttö, jonka omassa kodissa on hänen ilokseen hyvä kuri.
”Meillä koti on mieluisa paikka, jossa vanhemmat kurilla osoittavat, että välittävät.”
”Hissukka aikuinen ei ole auktoriteetti.”
Tiina Keskinen
Kirjoittaja on tamperelainen opettaja ja Aamulehden kolumnisti
Ota kantaa: Uskallatko kasvattaa lasta? Millaisia kurinpitoa kotona ja kouluissa voitaisiin kokeilla?
Alaikäistä lasta ei lain puitteissa voida pakottaa mihinkään rangaistukseen, jollei hän itse siihen suostu. Ankarin rangaistus on määräaikainen koulusta erottaminen, mutta lapsi, joka on kieltäytynyt suorittamasta muita rangaistuksia, pitäisi luultavasti erottamistakin pikemminkin palkintona ja saavuksena - "päänahkana" koulusta.
Ilmoita asiaton kommentti