Puheenaihe: Irti talouskasvusta ja vapauteen!
- Jatkuvan kasvun tavoittelu ja siitä seuraavat ongelmat kiihdyttävät mieliä myös New Yorkin Occupy Wall Street -mielenosoituksissa. Torstaina Wall Streetilla marssittiin jälleen nykyistä talousjärjestystä vastaan.
- KUVAT
Halvan ja helpon energian aika on ohi. Talouskasvu vaatii energiankulutuksen jatkuvaa kasvua, eikä talouden kasvattaminen siksi ole enää järkevä tai mahdollinen tavoite.
Voisiko käsillä olevan finanssikriisin taustalla olla niinkin yksinkertainen asia kuin öljyvarojen hiipumisesta johtuva öljyn hinnan nousu?
Selitys on uskottava, sillä öljy on suurin ja monipuolisin käytössä oleva teollisen energian lähde. Sen saatavuudella ja hinnalla on voimakas vipuvarsi talouteen.
Öljyn ja maailmantalouden läheinen yhteys johtuu tämän ylivoimaisen energialähteen laajamittaisesta käytöstä. Öljy on maailman teollisista energialähteistä merkittävin yli kolmanneksen osuudellaan. Ei ole juuri mitään modernia toimintaa, jossa öljypohjaiset tuotteet eivät olisi mukana. Siksi öljyn hinnan nousu myllertää taloutta.
Sama syy-yhteys nähdään Euroopan talouskriisissä. Kuilun partaalla keikkuvat Kreikka, Irlanti, Portugali, Espanja ja Italia ovat Euroopan öljyriippuvaisimpia maita. Näissä kriisimaissa energiaomavaraisuus on pieni ja hinnaltaan moninkertaistunut öljy kattaa noin puolet niiden energiankulutuksesta. Kun kansantalouden rahavirrat kääntyvät öljymaihin ja kotimaan hinnat lähtevät nousuun, ovat taloussopan ainekset koossa.
Energia määrittää meitä
Valtavirran taloustiede nostaa yksipuolisesti tiedon, teknologian ja innovaation tekijöiksi, jotka ovat lisänneet ihmistyön tuottavuutta ja synnyttäneet talouskasvua. Kuitenkin kaikkiin tuottavuutta lisääviin teknologioihin kuuluu teollisen energian käytön lisääminen.
Talouden realistisempi tarkastelu ja ennakointi edellyttävätkin teollisen energiankäytön trendien ja energialähteiden olemuksen tuntemusta. Moderni maailma on fossiilisen energian luomus, sillä 85 prosenttia käyttämästämme teollisesta energiasta on öljyä, hiiltä tai kaasua. Viimeisen kolmensadan vuoden aikana on luonnollisesti otettu ensin käyttöön kaikkein helpoimmin saatavissa olleet lähteet. Nyt jäljellä ovat ne vaikeammin hyödynnettävät.
Unohdetaan bkt-pelko
Edessämme onkin aika, jolloin jokaisen joulen tai kilovattitunnin tuottamiseen tarvitaan aiempaa enemmän tuotantoprosessiin katoavaa energiaa. Öljyn tuojamaille ja kansainväliselle taloudelle tämä nettoenergian laskeva trendi tarkoittaa kompurointia kriisistä toiseen, sillä yhteiskuntien kasvuodotukset perustuvat halvan ja helpon energian saatavuuden jatkumiselle.
Kun öljyn tuotanto ei pysty vastaamaan kysyntään, hinnat nousevat pilviin. Ja taas talous kriisiytyy.
Puheet öljyä korvaavista energialähteistä kuten ydinvoimasta tai uusiutuvasta energiasta ovat toiveajattelua, sillä öljyn veroista ainetta ei ole.
Esimerkiksi biopolttonesteiden tuotantoprosessi vie suurin piirtein yhtä paljon energiaa kuin se antaa, eli kyse on vain energiamuunnelmasta energianlähteen sijaan. Samoin ydinvoiman rakentaminen vaatii niin paljon energiaa, ettei sen energiassa laskettava kannattavuus ole lähelläkään fossiilisia polttoaineita.
Mikä siis neuvoksi? Ilmeisin ratkaisu aikamme energiapulmiin on vähentää energiankulutusta. Tämä on myös yksinkertaisin tapa vähentää energian tuotantoon ja kulutukseen liittyviä valtavia ympäristöongelmia.
Energian käytön leikkaamiseen ei toistaiseksi kuitenkaan olla ryhdytty, koska energia ja bruttokansantulo ovat lujasti kytköksissä toisiinsa: jos energiankulutus laskee, laskee myös bkt. Bkt:n lasku taas on pelottava vaihtoehto niin pitkään kuin yhteiskuntamme on jämähtänyt jatkuvan kasvun tavoitteluun.
Nyt on kuitenkin käymässä ilmeiseksi, että meidän on vapauduttava kasvupakon kuristavasta otteesta, jotta aikamme isoja talous- ja ympäristöongelmia voidaan ratkaista.
Uusi suunta: degrowth
Maailmalla ja Suomessa innostusta herättänyt degrowth-liike (toim. huom. ”epäkasvu”) vaatiikin talouskasvupakon hallittua purkamista. Kasvun velkavetoisen tavoittelun sijaan on aika tunnustaa tosiasiat ja ryhtyä rakentamaan kasvupakosta vapaata yhteiskuntaa. Johtavia periaatteita ovat demokraattisen julkisen vallan ulottaminen kaikkeen talouteen ja omistussuhteiden tasa-arvoistaminen. Energiankäytön progressiivinen verotus, työajan lyhentäminen ja pienituloisten aseman parantaminen ovat käytännön esimerkkejä.
On lukemattomia nykyistä parempia tapoja järjestää taloutemme ja yhteiskuntamme. Kasvutalous on jämähtämistä menneisyyden unelmiin ja tavoitteisiin – degrowth on tulevaisuuden suunta.
Jarna Pasanen
Kirjoittaja on tamperelainen tietokirjailija ja degrowth-aktiivi
Ota kantaa: Onko kasvu välttämätöntä?
Energian eli öljyn kulutusta ei vain enää ole mitenkään mahdollista oleellisesti vähentää ilman että se heikentäisi radikaalisti elämänlaatua. Suurimmat ongelmat nähdään maataloudessa, ruokahuollossa, logistiikassa, asumisessa, lämmityksessä ja vedenjakelussa.
Pahin ongelma on että jokainen nykyaikana ihmisen syömä kalori kuluttaa kymmeniä kaloreja fossiilisia polttoaineita.
Energiaa kuluu keinolannotteisiin, maatalouskoneisiin, karjanhoitoon, pakkauksiin, jalostukseen, kylmäkoneisiin, kuljetukseen ja hygienian ylläpitöön.
Jos ja kun näistä jouduttaan luopumaan, ravinnon laatu ja määrä vähenevät oleellisesti. Luvassa on nälkää, kylmää, tauteja, kurjuutta ja sotia.
Edes paluu keskiajalle ei enää auta, koska ympäristö on sademetsiä myöten tuhottu, luonnonvarat on kärrätty kaatopaikoille, merten kalakannat sekä metsien riistaeläimet on 99 prosenttisesti syöty, karjaeläimet on jalostettu tehomaatalouden tarpeisiin eli käytännössä elinkelvottomiksi, juomavedet on globaalisti myrkytetty juomakelvottomiksi ja pellot köyhdytetty niin ettei ilman keinolannotteita kasva edes rikkaruohot.
Ja kaikki edellämainittu on saatu aikaan vajaassa sadassa vuodessa. Samaan aikaan ihmispopulaatio on kasvanut 2 miljardista 7 miljardiin.
On kyllä todella mielenkiintoista nähdä millä taikatempuilla maailmantalous saadaan tulevaisuudessa kaikesta tästä huolimatta ikuiseen kasvuun.
Niin ja lopuksi: mikään edellä mainitusta EI KOSKE SUOMEA!
Ilmoita asiaton kommentti