Puheenaihe: Teittekö huonon sopimuksen, metalliliittolaiset?
Älä maksa palkankorotuksia, jos olet vaikeuksissa.
Tällaisen kannustavan ohjeen antoi Suomen yrittäjät ry:n johtaja Rauno Vanhanen metallialan yrityksille noin viikko sitten. Ainakin yllä olevassa muodossa ohje otsikoitiin yrittäjäjärjestön omilla verkkosivuilla.
Kuulostaa aika yllättävältä, kun ottaa huomioon, että vain hetkeä aiemmin kehuttiin, että teknologiateollisuuden lakot päättyivät sopimukseen, joka takaa työntekijöille palkankorotuksia.
Yrittäjien Vanhanen korosti, että Teknologiateollisuuden ja Metalliliiton sopimuksen pöytäkirjassa on erityinen pykälä talousvaikeuksissa olevia yrityksiä varten. Se takaa mahdollisuuden jättää jopa raamitupon mukaiset korotukset maksamatta, jos firman tilauskirjat ovat tyhjenemässä ja talousnäkymät ovat muutenkin ankeat.
Niin, ja jos asiasta sovitaan paikallisesti työntekijöiden edustajien kanssa.
Yrittäjä ei valitse
Näinkö huonon sopimuksen menitte tekemään, Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto?
– Ei se ole yrittäjän valittavissa, miten työpaikalla toimitaan. Juuri tästä oli lakossakin kysymys, ja tämän sillä voitimme: paikallisesti voidaan sopia vain pääluottamusmiehen kanssa. Jos ei työpaikalla ole pääluottamusmiestä, ei asiasta voi neuvotellakaan. Silloin siis astuvat voimaan sopimuksen perälautana olevat raamitupon mukaiset korotukset.
Erimielisyys Vanhasen ja Aallon välillä kulminoituu siihen, millä tavalla korotuksista luopuminen voidaan sopia. Se ei olekaan pikkuasia.
Työnantajapuolta eli Teknologiateollisuutta kuulemalla selviää, että pääluottamusmies on oltava.
Jos ei ole, sellainen pitää valita – ja kiireen vilkkaa. Aikaa on nimittäin vain joulukuun puoleenväliin asti. 15.12. mennessä pitäisi siis sekä valita pääluottamusmies että sopia palkat.
Nyt ilmenee toinen näkemysero. Teknologiateollisuuden työnantajaliitossa työmarkkina-asioista vastaava varatoimitusjohtaja Risto Alanko näet huomauttaa, että joulukuun puolenvälin takarajaa voidaan venyttääkin.
Pakollinen luottamushenkilö on vain työntekijöiden palkoista sovittaessa. Teknologiateollisuuden lakoissahan oli kyse myös toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden palkoista. Niiden korottamisesta voidaan sopia muunkin työntekijöitä edustavan edustajankuin pääluottamusmiehen kanssa.
Pykälä ei ole uusi
Mutta onko tässä sitten jotain aivan uutta, kuten yrittäjät pyrkivät ilmaisemaan.
– Ei ole, vastaavat molemmat sopimusosapuolet.
– Jo edellisessä sopimuksessa kaksi vuotta sitten tehtiin mahdolliseksi sopia korotuksista paikallisesti. Kymmenessä prosentissa yrityksissä sovittiinkin isommat kuin 1,5 prosentin yleislinjan mukaiset korotukset, Metalliliiton Aalto huomauttaa.
Ja jatkaa, että vain yhdessä firmassa sovittiin niiden ali.
Teknologiateollisuuden Alanko otaksuu, että uudella sopimuskaudella myös mennään sekä yli että ali raamin. Siitä, miten välttämätön on pääluottamusmiehen olemassaolo, voi hänen mukaansa kehkeytyä vielä juridisia tulkintaongelmia.
Lue sopimus, Vanhanen
”Maksetaan, ei makseta” -jupakka saattaa olla pieni myrsky valinkauhassa eikä siitä välttämättä synny merkittäviä työriitoja.
Mielenkiintoista kuitenkin on, että se nousi esiin Suomen yrittäjien kautta.
Yrittäjäjärjestö ei ole työmarkkinoilla neuvotteleva osapuoli, vaikka se aika ajoin on mukaan pöytään pyrkinytkin.
– Vanhasen kannattaisi perehtyä työehtosopimukseen, jos hän todella on sanonut, ettei yrittäjän tarvitse maksaa palkankorotuksia, Riku Aalto täräyttää. Hän myös huomauttaa, että hänen johtamansa Metalliliiton sopimuskumppani on Teknologiateollisuus eikä Suomen yrittäjät.
Sitoo kaikkia
Alanko sen sijaan ymmärtää Yrittäjien haluaa ottaa kantaa.
– Näkemyserojakin toki voi työnantajaliiton ja yrittäjäjärjestön välille tulla aika ajoin. Sikäli on luonnollista, että myös SY kertoo näkemyksensä sopimuksista ja palkoista.
– Meillä on työehtosopimusten yleissitovuusjärjestelmä. Se tarkoittaa, että sopimuksia pitää noudattaa sellaistenkin pienten yritysten, jotka eivät ole työnantajaliiton jäseniä, Alanko sanoo.
Fakta: Metallialan palkkasopu
Teknologiateollisuus neuvotteli tänä syksynä tiukasti uusista työehtosopimuksista niin Metalliliiton, toimihenkilöliitto Pron kuin ylempien toimihenkilöiden YTN:nkin kanssa.
Riita johti lakkoihin. Metallin ja Pron lakko kesti käytännössä vain yhden päivän. YTN:n kanssa sopimus saatiin vajaan viikon lakon jälkeen.
Syntynyt 25 kuukauden sopimus toi 4,3 prosentin korotukset, joiden jaosta neuvotellaan paikallisesti yrityksissä.
Korotuksista neuvotellaan paikallisesti kahdessa vaiheessa, joulukuun puoleenväliin mennessä ja lokakuussa 2012. Jos sopimuksiin ei päästä kummassakaan vaiheessa, koko 4,3 prosentin korotukset jaetaan tasan ja taannehtivasti. Tätä kutsutaan ns. perälautamalliksi.
Sopimukseen kuuluu myös tammikuussa maksettava 150 euron kertakorvaus, jos kaikkia aloja koskeva raamituposopimus toteutuu riittävän kattavasti.
Ota kantaa!
Onko nyt aika hillitä palkankorotuksia?









Enään ei ole missään työmiehen puolustajaa porvaria kaikki.
Ilmoita asiaton kommentti