Puheenaihe: Torso tupo ei auta kasvuun
Hallitus ja palkansaajien keskusjärjestöt toivoivat laajaa talous- ja työmarkkinaratkaisua. Eri vaiheiden jälkeen aiesopimus ns. raamituposta syntyikin, ja sitä on vuolaasti kehuttu. Tuliko siis hyvä tupo?
Tupon voi toivoa rajoittavan liittojen välistä palkkakilpailua ja turvaavan työrauhaa paremmin, kuin jos liitot neuvottelevat ilman tuporaamia. Parhaimmillaan tupo voi sallia jopa kipeiden, mutta työllisyysastetta tukevien päätösten tekemisen koskien vaikkapa työrauhaa tai eläkepolitiikkaa.
Siksi kirjoitin Aamulehdessä (Näkökulma 13.8.), että tupoon ei pidä suhtautua dogmaattisesti vaan avoimin mielin. Mutta kun katsoo syntymässä olevaa ratkaisua, joutuu silti toteamaan, että sitä on vaikea lähteä kehumaan. Tähän on useita syitä.
Ensinnäkin sovittu palkankorotusten taso, vaikka maltillinen, ei auta Suomea selviytymään edessä olevasta, todennäköisesti syvästä taantumasta. Tupo ei pidä sisällään mitään olennaisia toimia, jotka auttaisivat Suomea saavuttamaan nopeampaa talouskasvua, korkeampaa työllisyyttä tai vahvempaa julkista taloutta. Lisäksi vielä kiistellään koulutuspäivistä ja niiden kustannuksista.
Toiseksi tarkoitus oli, että tupo raamittaa sopimuskorotusten tasoa estämättä palkanmuodostuksen tarkoituksenmukaista hajauttamista yritystasolle. Teknologiateollisuudessa sovittu perälauta johtanee käytännössä kuitenkin siihen, että kaikki saavat samat sopimuskorotukset.
Kolmanneksi valtiontalouden alijäämää päätettiin kasvattaa lähes puolen miljardin euron verran sopimuksen synnyttämiseksi. Näin vaikka valtiontalouden alijäämä on entisestään varsin suuri.
Säästöistä lisäeduiksi!
Sisällöllisesti valtion toimet ovat osin huonosti valittuja. Valtio päätti esimerkiksi luopua vuorotteluvapaajärjestelmän ehtojen heikentämisestä. Järjestelmän perusteella palkansaaja voi tunnetusti sopia työnantajan kanssa siitä, että hän jää vaikkapa vuodeksi vapaalle. Tarkoitus on ollut, että näin voidaan edistää joustavuutta ja työssä jaksamista.
Vuorotteluvapaa on varsin suosittu palkansaajien ja järjestöjen keskuudessa, mikä on nähtävä sitä taustaa vasten, että veronmaksajat subventoivat voimakkaasti näin tapahtuvaa vapaa-ajan viettoa. Tupossa päätettiin tosiasiassa, että tuota verosubventiota vielä lisätään.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimus on kuitenkin osoittanut, että vuorotteluvapaajärjestelmä ei ole saavuttanut tavoitettaan: se ei paranna työssä jaksamista, eikä lisää työntekoa, se päinvastoin vähentää sitä. Tässä syy, miksi järjestelmästä luovuttiin Ruotsissa jo vuosia sitten.
Vuorotteluvapaata koskeva ratkaisu ei itsessään ole iso asia, mutta se on silti valaiseva esimerkki monessakin mielessä. Se muistuttaa siitä, että tupot eivät ole väylä talouden uudistamiseksi tai rakenteiden järkiperäistämiseksi; ne ovat keino saavutettujen etujen puolustamiseksi.
Se viestittää siitä, että Suomessa ei tarvita tutkimustietoa päätöksenteon perusteeksi, järjestöissä kun on viisautta yllin kyllin.
Se kertoo siitä, että Suomessa ei käytännössä tunnusteta, että hyvinvointi ja hyvinvointivaltion rahoitus nojaavat työntekoon. Kuitenkin Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on komission tuoreen arvion mukaan runsaat 5 prosenttia kokonaistuotannosta, yksi euroalueen suurimmista.
Ruotsi näyttää mallia
Ruotsissa hallitus on jo pitkään ja määrätietoisesti toiminut työnteon kannustinten parantamiseksi, työn linjan toteuttamiseksi. Siellä menee hyvin. Meilläkin kaivattaisiin julkisen talouden kestävyysvajetta kutistavia rakenteellisia toimia työllisyysasteen nostamiseksi.
Työurien pidentämisestä on tehty viime vuosina varsin runsaasti selvityksiä. Tupo-osapuolet ovat aiheesta keskustellen juoneet satoja litroja kahvia, mutta tarvittavat päätökset ovat jääneet tekemättä.
Syntyy mielikuva, että kestävyysvajeesta kantavat huolta vain valtiovarainministeriön virkamiehet. Hallitusohjelmassa kestävyysvaje mainitaan yhdessä lauseessa, jossa toimiin luvataan ryhtyä ennen hallituskauden päättymistä toimenpiteitä linjaamatta.
Nuorten sukupolvien epäonneksi voimme hyvän luottokelpoisuutemme ansiosta velkaantua lisää vielä useita vuosia.
Ei hyvältä näytä. Tämä tupo ei täytä niitä vaatimuksia, joita sille olisi tullut asettaa.
Ota kantaa: Mitä mieltä talousteeseistä?
Joskus luultiin, että tekninen kehitys tulee vähentämään työn tarvetta ja työaika vähenisi. Tekniiikka on kehittynyt enemmän kuin kukaan osasi kuvitellakaan, mutta silti työtä pitäisi tehdä yhä enemmän. Pakko on päästä eroon jatkuvan kasvun vaatimuksesta, Se tuottaa aivan liikaa pahoinvointia.
Ilmoita asiaton kommentti