Puheenaihe: Onko kirkko ajan tasalla?
Arkkipiispa Kari Mäkisen aikana kirkko on ollut poikkeuksellisen paljon osana keskustelua ja myös sen kohteena. Pyysimme keskiviikkona kirkolliskokouksen tauolla ylintä sielunpaimenelta arvioita muun muassa...
...matemaattisesta tutkimuksesta, jonka mukaan uskonnot katoavat monesta maasta (Suomestakin) tällä vuosisadalla?
– En ole tutustunut tutkimukseen. Mutta onneksi elämä ei ole pelkkää matematiikkaa.– Esimerkiksi 1960- ja 1970-luvuilla vallitsi historiantulkinta, jonka mukaan modernisoituminen johtaa automaattisesti maallistumiseen. Tätä käsitystä on jouduttu tarkistamaan, puhutaan jopa niin sanotusti postsekulaarista ajasta. Siis Jumala, joka luultiin kuolleeksi, onkin vahvasti hengissä!
...evoluutioteorian ja kreationismin kannattajien internetissä käymästä kiivaasta väittelystä?
– Isolta osaltaan tämä keskustelu käytiin mielestäni Suomessakin läpi noin sata vuotta sitten.– Raamatun alkukertomus on kuvaamistavaltaan myyttinen, eikä sen tehtäväkään ole sama kuin tieteen. Minun on vaikea nähdä ristiriitaa. Tiede avaa meille tietoa siitä, miten tämä kaikki on syntynyt. Raamattu vastaa kysymykseen, miksi tämä on syntynyt.
...siitä, mistä tiedettä ja uskoa vastakkain asettava keskusteltu kertoo?
– Se, mikä näkyy meillä tieteellisyyteen vetoavana uusateismina, on usein tavallaan fundamentalismin peilikuva. Siinäkin pyritään saamaan todellisuus jollain varmalla tavalla hallintaan ja selitettäväksi.– Minusta puolestaan sekä aidon uskon, että tieteen peruslähtökohtia on tietty nöyryys todellisuuden edessä.
...kirkon tarpeesta olla entistä enemmän mukana verkkokeskusteluissa?
– Meillä on parhaillaan menossa hanke, jossa kirkko on aktiivisesti mukana sosiaalisessa mediassa ja verkkokeskusteluissa.– Tarkoituksena on muun muassa kouluttaa seurakunnan työntekijöitä tekemään osan työstään verkossa. Tavoitteena on jopa kolmen, neljäntuhannen työntekijän kouluttaminen. Ei irrallisesti, vaan osana esimerkiksi nuorisotyötä.
...seurakuntien talousvaikeuksista?
– Takana on useita tekijöitä. Yleinen taloudellinen tilanne on hankala. 2000-luvulle tultaessa etenkin pienten yksiköiden on ollut vaikeaa pitää yllä ihan perustoimintojaan. Myös väestön vanheneminen vähentää verotulojen kertymää. Kirkosta eroaminenkin vaikuttaa muttei ole ainoa syy.– Seurakunnat ovat kovin erilaisessa asemassa, ja eriytyminen vain vahvistuu. Se näkyy myös veroprosenteissa. Pienissä seurakunnissa se on usein lähellä kahta ja isoissa yhtä.
...talousahdingon syistä ja seurauksista?
– Pienet seurakunnat ovat haavoittuvimpia, niillä on vaikeuksia jo perustehtävien kanssa. Yksi keino parantaa tilannetta on toimia yhdessä, isompina kokonaisuuksina.– Seurakunnat ovat vähentyneet jopa kuntia kovempaa tahtia. 2000-luvulla määrä on laskenut noin 600:sta noin 450:een. Arvioni on, että paikallisrakenteen muutos niin kunnissa kuin seurakunnissa jatkuu, mutta on vaikea sanoa, kuinka pitkälle.
– Samalla olemme tietoisia siitä, että paikallisidentiteetti on usein sitä tärkeämpi, mitä pienemmästä yksiköstä on kyse. Keinoina meillä on käytetty kappeliseurakuntien ja seurakuntapiirien luomista.
...kirkon omaisuuden myymisestä?
– Seurakunnilla on paljon kiinteistöjä, joita ei voi nähdä vain realisoitavana omaisuutena. Mutta kaikkiaan niillä on aika raskas ja runsas kiinteistömäärä. On välttämätöntä arvioida, mitä välttämättä tarvitaan ja mitä ei....siitä, että Tampereen seurakuntien omistaman rakennuksen vuokralaishotellissa on ilmeisesti harjoitettu prostituutiota?
– Yleisellä tasolla: On hyvä, että seurakunnat arvioivat myös eettisistä lähtökohdista sitä, miten niiden omaisuutta käytetään. Mihin seurakunnat päätyvät yksittäisissä ratkaisuissaan, on toinen asia....viimevuotisen tv-homokeskustelun aiheuttamasta kirkon jäsenkadosta?
– Valtaosa niistä, jotka lähtivät silloin, ei ole tullut takaisin. Se on surullista. Mutta vaikka 40 000 lähti yhdessä kuukaudessa, niin 4,2 miljoonaa jäi.– Kaikkiaan koko prosessi kuitenkin toi keskusteluun asioita, jotka ovat olleet pinnan alla, mikä on mielestäni arvokas juttu. Aiempaa selvemmin toi myös kirkon jäsenyyden osaksi julkista keskustelua.
...siitä, poljetaanko uskonnollisissa yhteisöissä jäsenten perusoikeuksia, kuten tuore Kristiina Kouroksen toimittama pamfletti kertoo?
– Olisi hyvä lukea kirja ennen kuin tarttuu keskusteluun.– Uskonnonvapauskin kuuluu perusoikeuksiin. Toisaalta terve ja aito uskonyhteisö ei väkivalloin polje kenenkään ihmisoikeuksia. Tiedän, että kaikkien uskontojen piirissä voi tapahtua uskonnollista väkivaltaa ja ihmisten alistamista.
– Sitä ei voi koskaan hyväksyä.
Ota kantaa
Onko kirkko ajan tasalla?
"Olet siis ateisti ja absolutisti. Onnittelen. On ainakin yksi hyvä ja vahva ihminen.
Merkillistä miten ateistit aina heräävät kun on uskosta puhe. Ehkä he tuntevat turvattomuutta syvällä sisimmässään ja haluavat siksi mollata toisten uskoa. Eli "missä vain hengen liekki leimahtaa, siellä on heti palokunta paikalla" kuten vanha totuus kuuluu.
Ateismikin on uskonto. Täytyy uskoa ettei Jumalaa ole, vaan kaikki on syntynyt aivan itsestään miljardien vuosien kuluessa. Niin vahvaa uskoa ei valitettavasti kaikilla ole, vaan täytyy uskoa se mikä tuntuu kaikkein todennäköisemmältä"
Siis ateistit eivät saisi puhua mitään eivätkä ottaa kantaa kun ihmettelet "Miksi ateistit aina herää kun on uskosta puhe"
Meidän pitäisi siis turpa rullalla kuunnella kun jaatte ja luettelette kilpaa tuomioita ja mikä meitä odottaa kun emme yhdy nähin teidän ylityshymneihinne.
"Hengen liekki" on kaukana tuosta teidän kaavoihin kangistuneisuudestanne ja toistelette ainoastaan samoja latteuksia sukupolvesta toiseen.
Ei minua uskonto ärsytä vaan te "wanna-be" herran enkelit jotka puhutte yhtä mutta teette toista.
Ilmoita asiaton kommentti