Puheenaihe: Pitääkö meidän maksaa rikkaalle Venäjälle vedenpuhdistamo?
- Risteilyalus Aurora ja Nevajoen rantojen loisto jättävät varjoonsa haisevan salaisuuden.
- KUVAT
Suomen ja Venäjän harrastama lähialueyhteistyö on vihdoin poikinut jotain myönteistäkin. Suomen ja EU:n yhteistyössä Venäjälle työntämillä rahoilla on saatu miljoonakaupunki Pietarin jätevedenpuhdistamo vihdoin toimimaan lähes täysillä.
Tämän vuoden loppuun mennessä viiden miljoonan ihmisen kaupungin jätevesien pitäisi puhdistua 95-prosenttisesti. Kaikki jätevedet on tarkoitus saada puhdistettua vuonna 2015. Erityisesti fosforin ja typen pudistaminen on tärkeää, sillä ne pilaavat herkkää Itämerta.
Mutta siinä se sitten onkin. Pelkästään Pietarin jätevesien puhdistaminen on vaatinut kymmenien miljoonien eurojen avustukset öljy- ja kaasurahassa kylpevälle Venäjälle, ennen kuin hanke saatiin toteutettua.
Kun mennään Pietaria ympäröivälle Leningradin alueelle – eli oblastiin – jätevedet lasketaan edelleen surutta mereen tai muuhun vesistöön. Sama tarina jatkuu Karjalan tasavallassa. Siellä pääkaupungin Petroskoin jätevedet menevät puhdistamattomina Ääniseen.
Lisäksi Laatokan jättijärven rannalla olevat kaupungit ja kylät laskevat jätevetensä puhdistamatta vesistöön.
Entä Viipurin vedet?
Esimerkiksi noin 80 000 asukkaan Viipurin jätevesiä ei juuri puhdisteta juuri lainkaan. Viipurissa on John Nurmisen säätiön avulla aloitettu nyt fosforinpoistohanke, jolla osa päästöistä toivotaan saatavan kuriin.
Viipurissa toimii lisäksi suuria teollisuuslaitoksia, kuten lähes 2 000 ihmistä työllistävä telakka ja satama. Yrityksien jätevesiä ei puhdisteta.
Itämeren lähettyvillä sijaitsee Viipurin lisäksi monia pienempiä asutuskeskuksia, kuten Koivisto (Primorsk) ja sen jättimäinen öljysatama. Uudesta rakenteesta huolimatta mitään puhdistuslaitteita alueella ei ole.
Lisäksi Suomenlahden etelärannalle noin sadan kilometrin päähän Pietarista valmistuu parhaillaan Euroopan suurin satama, Ust-Luga.
Sen kapasiteetti nousee jopa yli 100 miljoonaan tonniin vuodessa. Se on kymmenen kertaa suurempi satama kuin Helsingin Vuosaari. Ympäristöselvityksiä Ust-Lugan satamalta on vaadittu, ja satamaa hallinnoiva yhtiö onkin niitä esitellyt.
Mutta mitään jätevesien puhdistusteknologiaa ei alueella ole vieläkään. Saati varautumista öljyonnettomuuteen.
Itämeren kunnosta jo pitkään huolta kantanut Cargotecin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin on edelleen peloissaan maailman saastuneimman meren tulevaisuudesta.
– Ikävä kyllä muulla kuin Pietarissa jätevesien puhdistaminen ei ole toteutunut toivotulla tavalla, Herlin sanoo.
Herlin kehuu Putinia
Lokakuussa Herlinin yhtiö teki sopimuksen strategisesta yhteistyöstä Venäjän meriliikenteen logistiikkaa kehittävän Rosmorportin kanssa. Tavoitteena on myös parantaa Venäjän satamien ympäristötietoisuutta.
Herlin ei ole mikään pikkutekijä alallaan. Hän on jo yli kymmenen vuoden ajan ajanut sinnikkäästi Suomen ja Pietarin talouskomissiossa Suomenlahden itäisen osan puhdistamista.
Herlin antaa yllättäen kiitosta Venäjän nykyiselle pääministerille Vladimir Putinille.
– Putin on ottanut sydämensä asiaksi saattaa Itämeri parempaan kuntoon, toteaa Herlin.
Ongelmana on hallinto. Miljoonakaupunki joutuu kuuntelemaan ympäristönsuojelijoita.
Pietarin ympäristössä hallintoa pitää sen sijaan Leningradin oblasti, jolle ympäristöasiat ovat huomattavasti vähämerkityksellisimpiä. Sen huomaa muun muassa Suomesta Pietariin matkaavassa Allegro-junassa, jossa aina Venäjän puolelle tullessa tuoksuu todella voimallisesti öljy.
Kohta tapahtuu
Viime aikoina Leningradin alueella on havaittu useita öljy- tai dieselputkien vuotoja. Pietarin öljysatamaan kulkevista runkoputkista vanhimmat ovat 1970-luvulta. Osa öljy-yhtiöistä on jo joutunut uudistamaan putkiverkostoaan Pietarin satamasta Koivistoon, koska ympäristöongelmat juuri Pietarissa ovat nousseet niin näkyvästi esille.
Leningradin aluepäällikkö Valeri Serdjukov on jäämässä pian eläkkeelle. Näinkin yksinkertaisella asialla voi olla vaikutuksensa Venäjän lähiseutujen ympäristötietoisuuteen.
Pietarin uusi pormestari Georgi Poltavshenko on valmis johtamaan koko seutukuntaa. Taustapuheista päätellen hän on valmis myös parantamaan Leningradin alueen jätevesihuoltoa. Sitä todella tarvittaisiin. Ja suomalaisena vaatimuksen voi esittää maksajan äänellä.
Fakta: Mikä maksaa?
Kahdenkymmenen vuoden aikana Suomi on tukenut Pietarin jätevesihankkeita yli 30 miljoonalla eurolla.
Pelkästään Pietarin lounaisen alueen jätevedenpuhdistuslaitos maksoi reilusti yli 200 miljoonaa euroa.
Leningradin alueen jätevesien puhdistamisesta keskustellaan joulukuussa, kun Baltic Sea -kokous järjestetään seuraavan kerran Pietarissa.
Kansainvälisten mittausten mukaan Itämeri on maailman saastunein meri. Pahin pelko on öljytankkerionnettomuus.
Kyllä meille halvemmaksi tulee maksaa ne puhdistamot Venäjälle kuin yrittää putsata omia alue vesiä niiden tuottamista saasteista.Ongelma ei ole Venäjä yksin,on monia muitakin.Itä-meren valuma alue on aika laaja,se ulottuu Valko-venäjälle asti.Puhdistus työ pitäisi aloittaa Itä-mereen laskevien jokien ja vesistöalueitten latva vesiltä.Siellä on isoja maatiloja,sikaloita,navettoja jotka tuottavat paljon suurempia päästöjä kuin nämä kaupungit.Yksi tanska laisten ja ruotsalaisten tekemä TV-juttu kertoi niistä.Siinä oli mm.tälläinen tarina että sika paskantaa noin kolminkertaisen määrän ihmiseen
verrattuna ja siellä oli yli sadantuhannen sian
sikaloita paljon.Se vastaa n.300.000:n ihmisen
kaupunkia.Vaikea kysymys tuo kokonaisuutena on,
tuo Itä-meri.Kaikki valuma-alueen maat eivät ole
EU-maita,on vaikeaa saada toimimaan yhteistä
suojeluohjelmaa.Alkuun on tosin päästy asioissa
mutta pitkä ja vaikea se tie on.Periaatteessa
Venäjä kyllä kykenee maksamaan nuo laitokset ihan
milloin se haluaa vain tehdä sen,en epäile sitä
yhtään mutta siellä on muitakin maita joilla ei
noita rahallisia tuloja ole eikä ne pysty mitään
asian eteen todellisuudessa tekemään.Ainoa todelli
nen ratkaisu on,että ne tekevät ketkä siihen
pystyvät vaikka omin varoin kun vaan homma saadaan
liikkeelle.Pietarin vaikutus on suuri meidän
omalle rannikolle,nuo Valko-Venäjän ja Puolan
maatalouslaitokset taas eteläiselle Itä-merelle,
meidän rannikoille ei.Ei tietysti pidä unohtaa
sitä tosiasiaa että ei meidän omat jauhot ole
pussissa puhtaat kun mietitään tuota kysymystä.
Kyllä meidän maatalous ja teollisuus ja yhdyskunnat
ovat saastuttaneet tuota vesialuetta ihan siinä kuin muutkin rannikkovaltiot ja valuma-alueen
valtiot.Totuus on että myöhään vesien suojelu on
Suomessa lähtenyt liikkeelle,ei sitä ole laajassa
mittakaavassa tehty kuin maksimissaan pikkuisen
yli 30 vuotta.Sitä ennen saastutettiin surutto
masti ja kauan ilman mitään sanktioita.Se on pää
asia että tuo homma on saatu alkuun,sanotaan näin
että lopultakin.
Ilmoita asiaton kommentti