Puheenaihe: Ruotsia lisää, heti ekalta luokalta!
- 16-vuotias Sofia Kaleva opiskelee Svenska Samskolanissa, jossa ruotsin kieleen ihastunut supisuomalainen otettiin lämpimästi vastaan. Hän opiskelee ruotsia äidinkielenään ja oikeaa äidinkieltään
rdquo;finskana
Sofia Kaleva, 16, on supisuomalainen tyttö. Hänen suhteensa ruotsin kieleen on heittänyt iloisen voltin.
– Kun seiskaluokalla aloin opiskella ruotsia, inhosin sitä, Sofia sanoo.
– Sitten mua rupesi harmittamaan, että en oman asenteeni vuoksi oppinut kieltä. Päätin ottaa ruotsin kielen haltuuni. Nyt ruotsi on intohimoni. Rakastan sitä.
Sofia sanoo, että nuorten keskuudessa asenne ruotsalaisuuteen ja ruotsin kieleen on negatiivinen. Yläkoulun alkaessa heidänkin luokallaan johtajatyypeillä oli kovin vahvat asenteet ruotsin kieltä kohtaan. Ruotsin kielestä ja sen opiskelusta ei saanut tykätä. Perinteinen homottelu ja yläluokkainen hienostelu liitettiin kaveripiirissä ruotsalaisuuteen.
– Tuleekohan asenne kotoa? Ainakin se on jostakin opittua ja ihmeen syvään juurtunutta, Sofia miettii.
Sofian kodissa kieliin ja opiskeluun on aina suhtauduttu positiivisesti. Hän muistelee, kuinka lukemaan oppiessaan lähes ensimmäisinä sanoina silmiin osui maitotölkin kyljestä ”fettfri mjölk”.
– Ihme, etten osannut pitää tuota jo enteenä tulevasta, Sofia naurahtaa.
– Mutta jospa ympärillä olevat, voimakkaasti kantojaan esittävät luokkakaverit saivat minutkin hetkeksi uskomaan, että ruotsi oli kamalaa.
Helppo kieli oppia
Sofia on kuitenkin aina kulkenut omia polkujaan, eikä ole koskaan ollut muiden johdateltavissa. Hän ei lopulta lähtenyt muokkaamaan ajatusmaailmansa luokkakavereiden ajatusmallin mukaiseksi. Asennetta muutettuaan Sofia huomasi, kuinka helppo kieli ruotsi oli oppia.
– Se on looginen kieli ja jotenkin kovin kodikas. Kielioppikin on tosi kivaa. Pohjoismaalaisena on hyvä osata oman alueensa kieliä. Kun osaa ruotsia, ymmärtää myös muita lähikieliä, kuten tanskaa ja norjaa. Ja saksan opiskelussakin ruotsi auttaa.
– Opiskellaanhan Islannissakin tanskaa. Miksi ruotsi on Suomessa joku ongelma? Onhan ruotsi meidän toinen virallinen kieli. Niin kauan kun näin on, ruotsin asemaa ei voi horjuttaa.
Sofia ihmettelee, miksi peruskoulun kielitarjonnasta ylipäätään kukaan haluaa valittaa. Opiskelu on etuoikeus ja nostaa ihmisen sivistystasoa.
– Ei mikään uuden oppiminen ole turhaa. Opiskelu on aina hyväksi. Minulle ruotsi on myös intellektuellt nöje – eli intellektuelli huvi.
Sofia päätti peruskoulun jälkeen jatkaa lukio-opintojaan ruotsinkielisessä Tampereen Svenska Samskolanissa. Nyt hän opiskelee ”svenskaa” äidinkielenään ja oikeaa äidinkieltään suomea ”finskana”. Hän viihtyy hyvin uudessa koulussaan, vaikka opiskelu on välillä raskastakin vieraan kielen takia.
– On välillä hankalaa vaihtaa saksasta ruotsiin, sitten taas suomeen. Mutta hyvä yhteisö auttaa jaksamaan. Minut otettiin lämpimästi vastaan. Sieltä suunnalta ei löytynyt asennevammaa supisuomalaista kohtaan, vaikka menin hyvin tiiviiseen ja pieneen yhteisöön. Suurin osa oppilaista on käynyt koulua samassa rakennuksessa, samojen ihmisten kanssa esikoulusta alkaen. Koulun henkilökuntakin tuntee oppilaat ihan eri tavalla kuin aiemmin käymissäni kouluissa.
Ruotsinopettajaksi
Sofialla on selkeä resepti suomalaisten asennevammaan ruotsin kieltä kohtaan: ruotsin opiskelua pitää lisätä, että oppilaat ehtivät sisäistämään kielen paremmin.
– Ruotsin opiskelu pitäisi aloittaa heti ala-asteen ekalta luokalta”, hän sanoo.
– Silloin unohtuisivat kaunat ja asennevammat. Ei yläkoulun kolmessa vuodessa ehdi oppia mitään, eikä murrosikä ole hyvä aika aloittaa uutta kieltä, varsinkaan ruotsia, jota parjataan muutenkin joka puolella.
Sofialla on jo selvät tulevaisuuden suunnitelmat: hänestä tulee ruotsinkielen opettaja.
– Mutta vaikka päätyisin matemaatikoksi tai rekkakuskiksi, ruotsista olisi minulle ihan varmasti hyötyä silloinkin. Ruotsia en unohda ikinä!
Tausta: Kielellinen vastakkainasettelu
Fennomania: Suomalaisuusliike syntyi 1800-luvulla. Liike halusi nostaa suomalaisuuden ja suomen kielen hallitsevaan asemaan Suomessa.
Svekomania: Ruotsalaisuusliike syntyi vastavoimana fennomanialle. Taustalla vaikuttivat myös yleiseurooppalaiset rotuopit. Niiden mukaan itäiset kansat, kuten suomalaiset, eivät osanneet kehittää kulttuuria tai poliittista kansakuntaa.
Historiantutkija Toivo Nygårdin mukaan fennomania oli yhteiskunnallisesti ja poliittisesti konservatiivinen liike, kun taas svekomania perustui pitkälti liberaalille arvopohjalle.
Molemmille ryhmittymille keskeinen ajatus oli, että kieli määrittelee kansallisuuden.
Ruotsalaisuuden päivää vietetään Suomessa sunnuntaina 6.11.
Tiina Keskinen
Kirjoittaja on tamperelainen opettaja ja Aamulehden kolumnisti
Ota kantaa!
Pitäisikö ruotsin kielen opiskelu aloittaa koulussa jo ekalla luokalla?
" 'Jos kieli olisi todella suosittu, se pärjäisi ilman pakkoakin, eikö?'
"Totta, tuo pistääkin miettimään miksi meillä ja muissa Pohjoismaissa on pakkoenglanti." "
Pistää miettimään juu. Tätä kannattaisi pohtia oikein kunnolla eri foorumeilla. Perustapa pois-pakkoenglanti -palstoja sinne tänne. Varmasti saat samaa mieltä olevia mukaan.
Ilmoita asiaton kommentti