Puheenaihe: Sijaissynnyttäjät on laillistettava Suomessakin

Sijaissynnytys voidaan laillistaa Suomessakin. Julkinen keskustelu aiheesta sai pontta ETENE:n eli valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan syyskuisesta lausunnosta. Siinä nykyinen kieltolinja vaihtui sallivampaan kantaan.

Asia nostaa voimakkaita tunteita ja jakaa mielipiteitä, ja siihen liittyy eettisiä kysymyksiä.

Suomessa sijaissynnytys kiellettiin vuonna 2007 voimaan astuneen hedelmöityshoitolain myötä. Muistikuvani mukaan sijaissynnytyksen kielto meni tuolloin eduskunnassa läpi hyvin vähäisellä keskustelulla ja ilman kunnollista perehtymistä aiheeseen.

Joissakin maissa sallittuja ovat sekä maksulliset että maksuttomat sijaissynnytykset, toisissa vain maksuttomat, ja useissa maissa on asiassa muita rajoituksia. Sijaissynnytys on laillista muun muassa Virossa ja Hollannissa. Suomessa on 20 sijaissynnytyksellä alkunsa saanutta lasta. Suomen tapauksiin ei millään muotoa ole liittynyt korvauksia, vaan toimenpiteen takana on ihmisen puhdas auttamishalu.

Muutkin hoidot sallittuja

Sijaissynnytys on keinohedelmöityksen kaltainen menetelmä. Toimenpiteenä sillä tarkoitetaan munasolun keräämistä naisen munasarjojen läpi ja sen hedelmöittämistä hänen avo- tai aviopuolisonsa siittiöillä koeputkessa. Lapsen synnyttäjällä ei näin ole biologista sidosta syntyvään lapseen, vaan hän toimii vain lapsen kantajana. Toisin sanoen: lapsi syntyy lainakohdussa.

Useimmissa tapauksissa sijaissynnyttäjä on vanhempien lähisukulainen tai lähipiiriä kuten sisko, äiti tai ystävä.

Sijaissynnyttäjä ja tulevat vanhemmat käyvät läpi tarkat psykiatriset ja psykologiset testit. Tilannetta arvioidaan yksityiskohtaisesti ja kaikkien osapuolten oikeudet ja velvollisuudet huomioon ottaen. Suomessa ovat sallittuja kaikki muut hoitomuodot lapsettomuudessa; siksi myös sijaissynnytyksen tulisi olla mahdollista, kun puitteet ovat kunnossa.

Psykologiset testit läpi käytyään ja ymmärrettyään sitoutumisensa sijaissynnytysprosessiin, osapuolten tilanne ei juuri eroa tavallisesta keinohedelmöitystilanteesta. Monilla on halu auttaa, ja siihen on lääketieteelliset mahdollisuudet, joten ennakkoluulojen ei tulisi olla asiassa esteenä. Sijaissynnyttäjän käyttäminen olisi apu myös naisille, joilta kohtu puuttuu, mutta munasarjat toimivat tai joille synnyttäminen voi olla vaarallista esimerkiksi sairauden vuoksi.

Jotkut pitävät sijaissynnytystä yleisesti eettisesti arveluttavana. Kaikilla pitäisi kuitenkin olla oikeus vanhemmuuteen. Lääketieteellinen osaaminen on Suomessa hyvällä tasolla. Näin ollen olisi parempi, että sijaissynnytys sallittaisiin Suomessa kuin se, että lasta haluavat siirtyvät etsimään ratkaisua asiaan ulkomailta, joissa olosuhteet voivat olla huomattavasti kehnommat.

Avuksi lapsettomille

Neuvottelukunta ETENE antoi syyskuussa 2011 oikeusministeriölle lausunnon sijaissynnytyshoidoista Suomessa. ETENE kuunteli lausuntoaan varten useita asiantuntijoita ja selvitti käytäntöjä muissa Euroopan maissa. Lausunnossaan ETENE toteaa, että terveydenhuollossa on monin eri tavoin huolehdittu siitä, että vanhemmat voivat toteuttaa haaveensa omasta geneettisestä lapsesta. Ei ole syytä ajatella, etteikö toive geneettisestä lapsesta olisi yhtä voimakas myös niillä, joilla siihen ei esimerkiksi kohdun puuttumisen vuoksi ole mahdollisuutta.

ETENEn arvion mukaan sijaissynnytykset sallivassa toiminnassa on enemmän myönteisiä vaikutuksia kuin hoidosta kuvatuissa ongelmissa. Siksi joissakin yksittäisissä tapauksissa lapsettomuuden hoito sijaissynnytyksen avulla voi tapahtua eettisesti hyväksyttävästi.

Samanlaiseen arvioon on päätynyt myös Väestöliitto, jonka mukaan sijaissynnytys tulisi sallia rajatusti. Väestöliitto perustelee myönteistä sijaissynnytyskantaansa myös sen vuoksi, että kielto uhkaa johtaa palvelun hakemiseen ulkomailta, missä riskejä voi olla enemmän kuin kotimaassa.

Olen itse ETENEn ja Väestöliiton linjoilla. Mielestäni sijaissynnytys pitäisi sallia ennen kaikkea niille ihmisille, joilla ei terveydellisistä syistä ole mahdollisuutta hankkia geneettistä lasta. Sijaissynnytys pitää mahdollistaa Suomessa, mutta sen on oltava luvanvaraista. Jokainen tapaus on kuitenkin käytävä läpi erittäin tarkkaan kaikkien edut huomioiden. Siihen on meillä Suomessa hyvät mahdollisuudet.

Olen tänään (torstaina) jättänyt aiheesta maan hallitukselle kirjallisen eduskuntakysymyksen, johon odotan vastausta lähiviikkojen aikana.

Fakta: Mikä lainakohtu?

Sijaissynnytyksessä lasta haluavan pariskunnan miehen siittiösolu ja naisen munasolu keinohedelmöitetään. Lapsen synnyttää toinen nainen, joka vain lainaa kohtunsa vanhempien käyttöön.

Sijaissynnytys voi auttaa lasta toivovaa paria esimerkiksi, kun naiselta puuttuu kohtu tai hän ei pysty terveyssyistä synnyttämään lasta.

Sijaissynnyttäjä voi olla kuka vain auttamishaluinen nainen: äiti, sisar, ystävä tai myös täysin tuntematon henkilö.

Lainakohtu-termiä on käytetty samasta ilmiöstä. Kohdunvuokraus sen sijaan viittaisi toimimiseen maksua vastaan.

Sijaissynnyttäjää ei pidä sotkea termeihin sijaisperhe tai sijaisäiti, joita käytetään huostaanotetun lapsen huoltajista.

Muita lapsettomuushoitoja ovat munarakkulan kypsytyshoidot, kirurginen hoito ja hedelmöityshoidot.

Sijaissynnyksen puolesta on aiemmin puhunut edustaja Sanni Grahn-Laasonen (kok).

Vierailija:

Antti Kaikkonen

Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja

Ota kantaa

Pitääkö sijaisäiti sallia?